Yearn: Regia Lace, 71% New wool, 29% polyamide, 100 g= 600 m, about 1 skein.
Sticks 4 mm.
Siis vihdoinkin tein Revontulen. Lopullisen iskun sain kun Susu ja Hepsi bloggasivat ties monennetko revontulensa ja päätin, että nyt määkin.... Ihan kiva juu - ja sanoivat helpoksi. Eka kaavio oli ihan hepreaa - ja kun Susu vielä sanoi että neuloo sen yleensä kahteen kertaan, niin yritin tosissani neuloa sen yhden kerran perään toisen kerran.... kunnes luovutin! Enkä alkanut purkamaan, kuten siis olisi pitänyt tehdä ja neuloa se toiseen kertaan :).
Mutta suurempi härdelli syntyi kun tuo jumalainen lankakauppias näki tuon mun tunikan. Nenu alkoi vihertää. Elvistelin sillä kun menin hakemaan häneltä lankaa ja totesin, että siellä kaupassa oli noita vaikka kuinka monta! En vain tarkistanut oliko oikeaa kokoa, eipä ollut... Voi mikä pettymys. Tarkistan seuraavan kerran tällaisen löydettyäni tarkkaan, onko Susun kokoa tangolla - ellei ole, en minäkään osta tai en ainakaan näytä sitä. En enää hämmennä ystäväni päätä tuolla tavalla. Ilmeisesti hän sai kuitenkin puseron samaa kissaneulosta, vai kuinka?
Ja molemmat ovat siis sitä iloisen harmaata, mistä minä niin kovasti tykkään.... Mikä ettei!
At last my first Revontuli/Northen lights! I just noticed that Hepsi and Susu had made a lot of this pattern, I had to try as well. It's of cource the joyful grey the colour! Susu was envious of my cat dress!
En sentään mennyt nämä jalassa sinne lankakauppiaan vastaanotolle, olis voinut vihertyä naama ihan kokonaan. Sain siis uudet välineet metsässä käyskentelyyn. Mainoksessa luki halpa hinta ja että kyseessä on 100 kpl:n erä. Mies sitä mulle esitteli, sanoin vain että sun pitää mennä sinne ajoissa, heti aukeamisen jälkeen jos aiot saada. 20 min aukeamisen jälkeen paikalla oli jo tätien jono , mutta tällaiset sieltä löytyivät ja hyväksi on havaittu. Crocsit ovat ja väri on tietty aika hienostunut!
Mutta meidän ruitkuivassa metsässä ei liikahtanut lehtikään eikä sieniä ollut nimeksikään. Piti siis tehdä jotain muuta. Koska olimme valokuvauskurssilla lauantaisen aurinkoisen päivän, niin opimmepa siellä jotakin: miten otetaan touhottavasta koirasta pysäytyskuva! Aikas mukava siitä tuli, on juuri sitä vauhtia mitä hänessä onkin. Hiukan kaukaa on kuva otettu, muttamutta - se tilanne menee niin nopsaan ohi, että pitää hieman opetella vielä.
We were in fotographing course last weekend. We learned this - how to get a still picture from a running dog. Here is the blog dog Cara in her speed!
