'Yhtenä iltana lausuttais ei sanaakaan... '
Se taisi olla yksi sellainen ilta, sanoja lausuttiin tosi vähän. Päässä sentään kuhisi ja siitä sitten päädyin kuitenkin lausumaan sanoja - kysymään Susulta millaista hyvää puuvillaa hänellä olisi hyllyssään. Yön yli nukuttuani päädyin tähän Sublimen egyptian cotton dk lankaan. Ja hyvä oli että päädyin.
Nyt siis niskatyyny on saanut uuden hupun. Neuloin pyöröillä. Tyynyn koko on 25 cm x 50 cm.
Puikot 4 mm ja lankaa meni punaista metrilleen 50 g, turkoosia noin 3 metriä vajaat 50 g ja valkoista jäi 20 metriä. Raidoitus ihan omasta päästä - ehkä oli taas se sanaton ilta???
Lanka oli mukavaa tehdä, siitä saisi kauniin kesäisen jakun esimerkiksi. Napakkaa ja jälki on mukavan näköistä. Ja kun laitoin tämän valmiina isännän nenän eteen, niin hänkin sen huomasi ja kehui varsinkin noita raitoja, kuulemma hyvä kun eivät ole ihan tasaraitoja.
New decoration to my pillow - not so bad. The yarn was lovely to knit.
Puikoille pääsi myös edellisen postauksen Noro suurin toivein. Langan nimi on Kirara, 51% wool, 29% cotton, 10% silk, 10% angora. Värillä oli väliä tässä valinnassa.
Hiukan olin pettynyt kuitenkin juuri väreihin - itse lanka oli mukavaa neulottavaa.
Malli on LazyBaktus (Ravelry) hiukan modaten. Lankaa meni 100 g ja 4 mm puikoilla pistelin. Olipa mukavaa päästä taas baktuksen makuun....
Lanka antoi odottaa enemmän väreissään kuin mitä se antoi. Lopulta tummia jaksoja oli paljon ja lisäksi sellaista harmaan mitäänsanomatonta myös. Itse turkoosia oli lopultakin aika vähän. Mutta kun olin marissut sitä keskeneräisenä Susulle, niin valmiina se yllättäen näyttikin ihan ookoolta. Olisiko sen voinut neuloa kahdelta kerältä raidoittaen? Mutta entä jos kummaltakin kerältä alkaisi purkautua samaa tumman puhuvaa tai mitäänsanomatonta harmaata yhtä aikaa???
This Noro Kirara promised more than it gave. The colours were quite dark or bland grey - only some turquoise parts there. But when I saw it finalized, it was quite okay.
Törmäsin Sukkasillaan blogissa kauniisiin tuotemerkintöihin vai tekijämerkintöjäkö nämä ovat. Piti siis itsekin saada.
Why to sew this kind of 'made by'-sign to a scarf? Well, after I had attached it I realized that it can be a place where I hang up my glasses! I don't need them all the time, so they are in my hands - but no more!
Hei, mä halusin vaan kertoa, että pikkuleikkauksesta aletaan toipua pikkuhiljaa. Ja Piiku teki mulle tällaisen tempun! Siis mannekiinina - hohhoijaa. Lupasin sitten lopulta kun nameilla mua houkutteli. Ja kyllä mullakin on osuuteni noihin Piikun tekeleisiin: olen aina lähellä ja käytettävissä, jos kädet alkavat väsyä... Seuraan tarkasti miten työ edistyy.
Niin toipumisesta: Piiku se jaksaa tuota mun napaa tuijottaa. Välillä yritän itsekin sitä nuolla, mutta noi on aika teräviä huomaamaan sen. Siis lääkkeitä on nyt syöty melkein kuukausi - ekat 10 päivää söin ne lääkkeet nameina - en oikein huomannut kun ne huijas. Mutta sitten ajattelin, ett voisin mäkin saada jotain oikeita namupaloja, ja lopetin niiden lääkkeiden syönnin paljaaltaan. Pthyi vaan ja pilleri lensi lattialle. Lopulta ne tajus että se pilleri pitää kääriä makkarapakettiin, sitte mä sen syön. Niitä nyt vielä sitten riittää yli viikon. Saankohan vieroitusoireita?
Hei ja tän piti olla ohi kahdessa viikossa!!! Ja mä olen vieläkin kuurilla. Epistä.
It's hard to be a mannequin, says blogdog Cara! Happily she got some candies after this hard work!
She wanted to come and tell that she feels at last fine after a small operation. Small and small - still she is eating medicin. But really - now she seems better at last.
Meillä on taivaalla outo valoilmiö - ei ku pihalle siitä nauttimaan!
