Puuhastelua - Doing this and that

Heinäkuu on mennyt puuhastellessa aamusta iltaan kaiken maailman juttujen kanssa. Osa on jo valmiina, osa vielä siististi vaiheessa.

Virkkasin tällaisen huivin. Minulla on samalla mallilla tehty Katia Jaipurista, mutta värit ei ihan natsaa. Tässä natsaa paremmin - Lanka on SMC Tahiti, jota ostin ensin kerän Anjalinilta ja sitten metsästin toista netin kautta koskapa Susannalta oli tuo väri myyty loppuun. Tulipa käytyä Tampereella ja uudessa Lankaideassa, sieltä löytyi pelastava kerä.

Lankahan on kovin ohutta, jollain alle 2 mm koukulla sitä varmasti virkkaisi normisti, mutta tämän kuuluukin olla hiukan löysä/lötkö, joten mulla oli 2.75 mm virkkuukoukku. Malli on muutaman vuoden takaisesta Suuri Käsityölehdestä Jaipurille.

Scarf for Summer, crocheted. Yarn SMC Tahiti, 2.75 mm.

Sitten olikin aika hurahtaa näihin pikkupussukoihin. Hain kehyksiä Presentosta, ja jos aiemmin harmittelin että niissä on hihnan kiinnitykseen jo kehyksessä paikat, niin nyt sitten niitä malleja

  ei löytynyt ollenkaan. Oli siis kiinnitettävä hihnat pussukkaan.

I always  become inspired to do something, then I need to do many of them. Now I needed these little purses.

Oikeanpuoleiseen innostuin paper piecing tekniikalla tekemään perhosen. Mun pikku kätösiä ei ole luotu tekemään pientä näpräämistä, joten ajattelin nyt yrittää, tulisiko siitä mitään. Taitaa tuo perhosta muistuttaa?

Butterfly has been sewn with paper piecing, I never ever want to do something like this tiny thing. My fingers are not created like that. But it is butterfly - isn't it?

Pussukan takana on tasku ja esim. avaimia varten koukku. Hihna on lyhyt, vain rinnalle laitettavaa mallia. Tällä pussukalla on ihan tietty tarkoitus: siihen mahtuu puhelin, passi ja takaosan taskuun matkalippu. Siis tarkoitettu lentoasemalla käyskentelyyn. Ja käyttöön tulee syyskuussa.

Backside has a pocket. I can carry in this purse my mobile, passport and the ticket in the pocket. So I can wander in airport safely - I think.

Tämä pussukka taas on tehty Japanista saadun pikkupussukan kankaasta. Merkkikin oli valmiina. Tässä ei ole kommervenkkejä.

This is a Japanese fabric...

Tämä taas aikoo olla maailmanmatkaajan mukana. Rapakon takanahan ei oikein tunnisteta missä Suomi on. Tästä sen voin näyttää. Eikä tässäkään muita kommervenkkejä.

... and wit this purse I can show where Finland is if someone out there in the world doesn't know it.

Minä aina ompelen kehikon kankaaseen, se on aikamoista äheltämistä, mutta kun en luota liimaankaan - vaikka osaajat sanovat että se kyllä pysyy.

Sitten ryhdyin muuhun puuhaan. Tässä tulos:

Kellertävät/ruskehtavat ovat paatsamanjauheesta, oranssiset krappijuurijauheesta, yksi vihertävän keltainen oikealla yläkulmassa on lupiinin lehdistä ja se yksi viininpunainen kokenillista.

I have became inspired to this yarn dying aswell for few years. These are the colours I have dyed with nature leaves etc. These yarns are from two last weeks period. I have also manymany skeins of older yarns -  and while I am also dying with chemical colours -  I have those yarns all in all many kilos already!

Näillä eväillä mennään Neulomakerhon värjäyspäivään. Tänään vuorossa puretus ja tiistaina värjäystä. Ohjetta olen kirjoittanut, erilaisia juttuja kokeillut ja vauhtia on piisannut.

Ja kun kerran saa hyvän liemen niin siitä sitten tulee lisää ja lisää vain, eikä sitä raaski heittää pois. Vielä on pari vyyhtiä menossa krappiliemeen, toivon edelleen kauniin, joskin vaaleamman oranssia.

Pahin takaisku oli se, kun löysin varastoistani eri vuosina värjäämiäni lankoja. Minähän kun hurahdin tähän kokonaan, ja langat saavat kyytiä myös happoväreillä. Nyt olen kerinyt kaikki vyyhdit - en laske. Paljon niitä on. Taidanpa talvella neuloa noista kasvivärilangoista itselleni puseron tai jakun. Ja vielä jää sukkiinkin vaikka kuinka....  

Jämistä tilkutellen - Oddments patchworking

Tyttären peitosta jäi kankaita - ja olinkin luvannut hänelle myös tyynyn torkkupeiton lisäksi. Kielopihan Kerttu räjäytti tajunnan peittomallillaan - minä kun olen sellainen peruskade ihminen, että usein tahdon tehdä myös itse kun kauniin mallin näen. Näin kävi tälläkin kertaa.

Jämiä, kaitaleita, kangasta oli jäljellä - joten ei kun tekemään.

I saw very beautiful patchwork-pattern, and I wanted to try it also. I had many oddments from this bedspread, so just begin to cut and sew!

Tämä on ihka ensimmäinen tilkkutyö, joka innosti jo keskeneräisenäkin - se on kaunis. Yleensä saan lopun tehdä väkisin - kun siitä ei tulekaan kaunista. Tässä tapauksessa pidin näppini irti tikkauksesta - en halunnut pilata tätä työtä. Tikkasinkin vain suoria linjoja ja se kyllä riitti oikein hyvin.

This was first of my projects I was happy all the time. I couldn't quilt it - only straight lines. I like this.

Tämä toinenkin puoli on oikein sopiva tyttärelle - katsotaas mitä tykkää????

Tällaisia pussukoita liikkuu nyt tuolla toreilla ja turuilla. Isäni aina sanoi, että minä teen mitä tykkään ja muut tekee mitä ne osaa. Osittain lienee oikeassa, kunhan rajataan joku alue mitä tehdään. Mutta motivaatiota tarvitsen, muuten ei synny.

Yksi kehys löytyi kaapista ja siihen sitten jälleen kerran jämistä tein Tilkkulehden ohjeen mukaan tällaisen pussukan. Hauska tapa käyttää ylijäämiä- Kiinnitin kehykseen myös rinkulat ja siihen kantohihnan. Täydellinen, joskaan ei virheetön...

I had still oddments - so I sew some purses also.

Ja koska noita jämiä oli vieläkin, tekaisin myös pari pussukkaa. Aikamoista nysväämistä tuo minun pussukantekoni on! Jos joku sanoo että kässyjen tekeminen ei vaadi avaruudellista ajattelua, niin kehotan tekemään vuoritetun pussukan. Jo on kääntämistä ja vääntämistä ja aina väärin päin ensin. Onneksi saumasta voi aina purkaa, ja tehdä uusiksi.

On siellä laatikossa vieläkin noita jämiä, mutta onneksi ne ei oikein enää natsaa yhteen.

Kesäpäivänä voisi olla muutakin tekemistä, mutta kun ei voi olla tekemättäkään.

I could have done some other things during summer day - but when you have to sew, you have to sew.