Fiilaten ja höyläten

 Olenkohan koskaan tehnyt miehelleni villapaitaa/-takkia? Ostanut olen ainakin yhden joululahjaksi.  Kun yhteiseloakin on takana jo neljännesvuosisata, ja avioliittoakin viidennes, niin uskaltaa jo yrittää. Perustelin tämän koululla - pitää oppia uutta taas.

 

Keväällä 2012 koulussa tämä lähti jo käyntiin, ja Opettaja Åutikin katsoi suunnitelmia ja antoi hyviä vinkkejä miehen villatakkiin. Väriksi valikoitui sitten musta - johon sain puhuttua punaisia raitoja edes vähän. Ja tämä piti tehtämän kesällä - alkusyksystä.

 

Vaan kuinkas sitten kävikään.

Syksy sai, ikänäköisen näkökyky senkun huononi ja ainoat hetket jolloin näki jotain olivat ne lyhyen lyhyet päivänvalot viikonlopun aikana. Sellaisten aikana tämä on siis tehty.

 

 

Sanoisin että aivan nappiin meni lopulta. Fiilaten ja höylätenhän tätä on tehty - jo resorin saaminen siististi aiheutti harmaita hiuksia, koneen säätöä puhelimitse Åutin avulla ja mallitilkkuja toisensa jälkeen.

Voisi sanoa että meitä riivaa joku yliminä, joka valvoo että homma on tehty kunnolla. Tunnistan sen itsessänikin. Vaan kun tuon koulun kävin, syntyi uusi ylämummo - YliÅuti, YÅ. Jo ajatus siitä että opettajan katse tämän käy läpi pistää yrittämään. Siksi on siis purettava, tehtävä uusiksi, tuunattava, höylättävä ja fiilattava.

Onneksi tämä on musta ja kuvat suht pieniä - eipä taida ihan pienet jutut näkyä. Jos jostain olen iloinen on tuo kaulus ja vetoketju. Ne molemmat olivat pitkään mietinnässä, miten pitäisi kiinnittää ja miten ne tehdä, mutta voila - ihan hienosti meni ja kumma kyllä ihan kerralla! Ei kurttua eikä pullistele ja kaulus on siisti.

Tuuletin tämän valmistumista jo Susulle tekstarilla, mutta enpä ehtinyt sitä blogata ennen kuin nyt - siis tässä se nyt on.

Lanka on Teetee Kamenaa, mustaa vajaat 500 g kartio ja yksi vyyhti punaista. Neulepinta on sileää oikeata. Tällä määrällä kaikki lukuisat mallitilkutkin tuli tehtyä, ja koneellahan tämä on neulottu.

Long yourney behind with this jacket to my husband. This was the first ever knitted to my husband - after 25 years! I think it was a success, it fits and husband was happy about it. Wau! I knitted this with knitting machine and started it already in spring at school.