Kärsivällisyysharjoituksia - I learn now patient

Nykyisin on vallan tavatonta, jos työpaikastani joku pääsee lähtemään normaalisti vanhuuselääkkelle - vielä kummallisempaa, jos palvelusvuosia on takana yli 30. Työkaverini kuitenkin on tällainen - tänä keväänä hänellä on viimeinen työpäivä.

 

Olen erilaisissa merkkipäivissä muistanut kollegoitani sukilla - niin nytkin. Koskapa tämä kollegani on mies, komean kokoinen ja lisäksi hänellä on tiluksia, niin ajattelin tehdä hänelle paksummat sukat. Värimaailmaksi arvioin vihertävän - ja koon tarkistin kun tapasin hänet.

 

Susulla olikin kiva lanka tarjolla - Regian Zima Color, jonka 4 mm puikoilla sitten loihdin sukiksi. Ihan on bb-sukat, eli tavissellaiset, mutta mielestäni tosi kivan näköiset. Toivottavasti on saajansa mieleen sitten keväämmällä. Näyttävät tässä pieniltä, mutta kyllä ne vähintäin 44 numeroiset ovat.

 

My collegue is retaired this Spring. I have used to knit socks to my collegues if they have their 40-50-60 birthdays - younger we don't have in our team in Finland. This guy had not got socks yet, so I decided to give them him now.

Ikuisuusjuttu on nyt tässä kuoressa. Tein aikoja sitten kaksi Etiopia-nuttua, mutten koskaan saanut niitä lähetettyä mihinkään. Osoitteenkin olin hankkinut jo, mutta lähettämättä jäi. Nyt huomasin Matleenalla viestin nuttujen uudesta toimitusosoitteesta ja päätin ryhtyä toimeen. Tässä ne nyt ovat, lähdössä kohti Tuuria. Kärsivällisyys kannatti tässäkin asiassa.

 

I have been patient also with this issue. I did long time ago Etiopian dresses to charity project, but never posted them. Now I realized a new postaddress in Finland, where to post them - so now they are in their way to Etiopia.

 

Patient also with this fairisle knitting. I knitted first the patch, and finalized also all the wire ends. I made the enlargement of the diagram by copy machine and also the diagram of the colours in use. There are 13 colours in this jacket.

 

Kärsivällisyyttä harjoitan tämän kirjoneuleen kanssa.

Tein ensin kaksi iltaa tätä tilkkua. Päättelin kaikki langat ja höyrytin tilkun. Laskin tiheyden.

 

 

Sitten suurensin kirjoneulekaaviot Rowanin sivuilta (Rowan 52 on ollut virhe) - ohje sinänsä on minulla suomenkielinen Suuren Käsityölehden numerosta 11-12/2012 ja Ravelrystä löytää täältä Orkneyn alkuperäisen mallin - ilman sitä ohjetta toki. 

Näiden lisäksi tein myös lankakartan - muuten olisin seonnut noissa langoissa, onhan eri värejä yhteensä 13.

 

Näillä eväillä sitten lähdin yrittämään. Parin-kolmen illan pupelluksen jälkeen oli valmiina resori - puuduttava sellainen. Ja tuo mitätön pätkä kirjoneuletta tuli seuraavana iltana. Teen toki jakun saumattomana, eli minulla on etu- ja takakappaleet puikoilla, mutta silti - niin tuskaisen vähän kerrallaan.

Teen jakun värityksen mallin mukaisesti paitsi resorissa en käyttänyt harmaata, vaan käytin sinistä. Samoin joskus sitten kun aika on, teen napituslistan sillä sinisellä, ja teen piilonapituksen. En jaksanut lähteä pohtimaan napinläpien paikkaa näin heti alussa. Lisäksi minun jakkuni tulee olemaan pidempi, 50 cm ei vain riitä...

Ja paluuta ei ole: lanka menee kyllä niin pätkiksi että JOS se joskus tulee valmiiksi se on sen kokoinen kuin se on. Haetaan sitten sopiva ihminen sitä pitämään. Eiköhän sellainen löydy jo ihan lähipiiristäkin - niin monenkokoista seurakuntaa on ympärilläni.

And then I started. The ribbing took 3 nights, and the fairisle after that is one night's result. It's so slow. I do this seamless, so I have some stitches there, but still.
I use the same colours as the pattern has - only in this ribbing I used blue and not carbon as it says in pattern.
There is no return. It will be the size it is, and I try to find a fitting person in it.
Now I hoe we get some movie from TV so that I can get that one cm again to this work.

Eiköhän televisiosta löydy joku katsottava leffa, jonka aikana taas saan aikaiseksi sen sentin tai kaksi.
Sitä odotellessa.