Halilankoja ja uusi ura? - Hug yarns and a new carrieer?

Halilankoja olen tällä viikolla tikutellut. Ensin tämä pipo, oikein mukava ja sopiva ja lanka oli maineensa veroista.

I have knitted this week hug yarns - those one you can hug because they feel so good. First this cap.

Model: Coline by Lucy Sweetland
Yarn: Cascade 220, 64 g, 128 m
4 mm Knit Pro.

Tykkään kovasti - I like this!

Again: Baktus
Yarn: Manos Silk Blend, two colours.  141 g 381 m.
4 mm KnitPro.

Ihana lanka, ihana kertakaikkiaan. Ellen olisi nähnyt Hannelen huivia, sanoisin että tämä on täydellinen. Mutta koska olen sen nähnyt omin silmin, niin tämä jää toka sijalle täydellisyydessä. Mutta olen siihen tyytyväinen!

Lovely yarn. If I hadn´t seen Hannele´s scarf, I would say this is perfect, now it is nearly perfect.

Sitten sain kutsun kokeilemaan uutta uraa! Se olisikin unelmieni täyttymys, joten otin tarjotusta mahdollisuudesta kaiken irti. Toimin Susun Anjalinilla apumyyjänä!!! Susuhan täytti juuri 9 vee, siis kauppiaana. Hetken päästä alkaa murkkuikä...

I got a chance to help Susu in her yarn shop this Saturday - now my dreams came true!  

Minulla oli tehtäväkin:  tehdä siellä keskellä kaikkea näitä pyöröpuikko-sukkia. Ensin piti vain pelastaa ne sukat kaaokselta ja laitella ne uusiksi pyöröpuikoille, koskapa kantapään jälkeen ei homma oikein enää pelittänyt. Susu oli jo ongelman ratkaissut omissa sukissaan, joten hän otti ohjat käsiin.

Siinä ne molemmat nyt ovat: oranssit Susun ja nuo toiset minun. Molemmat kiltisti järjestyksessä ja valmiina uuteen aloitukseen.

Aika hässäkkä oli Susulla koko päivän, parhaimmillaan asiakkaita oli useita samaan aikaan, joten ei muuta kuin kysymään mitä saisi olla. Susu huuteli missä mikin lanka oli ja minä kaivoin esille. Opin kassakoneen käytön, paitsi etten tainnut kuitata sitä kertaakaan. Lisäksi opin sen kamalan kapistuksen, joka avusti korttimaksuja. Huh, on ollut tarpeeksi vaikeaa itse osata maksaa sillä ja nyt piti vielä osata muutakin.

Päivän päätteeksi Susu jopa äityi kehumaa! Kiitos kiitos, Susu! Ehkä saan toistekin tulla kokeilemaan. Oma kokemus oli, että se oli mukavaa. Ainakin jos asiakkaita riittää noin paljon päivän mittaan - ja muutenkin: kukapa ei aikaansa saisi kulumaan lankojen keskellä?? Ei tule aika pitkäksi ja on tosi kivoja ihmisiä tuolla Salossa. Ja kaikilla oli se sama palo silmissä - se lanka tarvitaan NYT eikä huomenna!

Eipä sitä koskaan tiedä, vaikka tästä aukenisikin ihan uusi ura vielä?? Unelmoida voi aina.

It was very lively whole day and everyone wanted to have the yarn now, just now. And many happy customer left the shop. I hope I could make happy one of them...
Well, maybe this will be my next carrieer??

Sukkia ja kokeiluja - socks and slippers

Sukkakurssin satoa vihdoinkin. Nämä ovat ensimmäiset. Norjalainen aloitus ja ranskalainen kantapää, mutta muuten ihan tavallinen sukka.

First from our sock course: Norwegian cast-on, French heel and rest just ordinary sock.

Oranssit sukat Maijasta, 85 g, puikot 2½ mm.

Tämä Novitan Nalle Kukkakedon Päivänkakkara hyppäsi virtuaaliseen ostoskoriini jostain blogista. Kun sitten törmäsin lankahyllyyn, niin näitä lähti heti kaksi kerää mukaan. Nämä ekat tulivat jo valmiiksi ja ovat jo tyttäreni kovassa käytössä.

Sukat Novitan Nalle kukkaketo/päivänkakkara-langasta, 80 g. 2½ mm puikot.

Minusta  tämä kantapää on kauniimpi kuin oranssisissa sukissa. Nämä tein ohjeista ensimmäisenä ja niistä tuli kauniit.  Ehdoton suosikki jatkossa.

Sitten jatkoin kokeilujani tennareiden suhteen: koskapa pohja ei meinaa kestää, teinkin pohjan+iltin Jannesta ja huovutin sivukappaleet. Mukavat.

Some tennsi-slippers. While the bottom is not very long aged in felted slippers, I treid to make it from sock yarn, the sides are still felted. And then of course the whole slippers from sock yarn.

Ja sitten titenkin tennarit kokonaan Jannesta:

Tennarit:
1. huovutetut sivut Tovesta 40 g, pohja+iltti Jannesta 50 g, puikot huovutetussa 4½mm ja Jannessa 3½mm.
2. tennarit Jannesta, 105 g yht. vihreää ja harmaata. 3½ mm puikot.

Kukapa tietää tämän laatuisen kliivian elämästä jotain? Minusta kukkien pitäisi tulla varren päähän, mutta minä löysin tällaisen!

Minua ei voisi vähempää kiinnostaa nämä sunnuntaiaamun touhuilut. Ihan turhaa vouhkaamista joidenkin jalanlämmittimien kanssa. Minä tuolla ulkona juoksentelen, vaikka pakkanen paukkuu yli 20 asteisena jo ties kuinka monetta päivää. Minä vetelen siis unia. 

Blog dog just sleeps, while she doesn't need any socks. She can run outside although there is more than -20 degrees...

 Leppoisaa sunnuntaipäivää - ja kaikille hiihtolomalaisille luistavia kelejä!

Have a nice Sunday out there!

Purkutuomio vältettiin viime hetkellä - last moment to avoid unknitting....

Tämä jakku on tuttu jo viime syksyltä, kun huokailin, että se pitää purkaa. Vaan kun tarpeeksi asialle antoi etäisyyttä, alkoi ratkaisu hahmottua, joskin vasta ihan viime hetkellä.

I have introduced this work already last autumn, but then I was worried that I have to unknit it - I could not have a solution to make it ready. But when the time goes on....

Jakun malli on Interview Knits lehdestä, joku viime tai edellisvuoden numero. Pääntie aiheutti ongelmia, kun se uhkasi olla aivan liian avoin, eikä neulomani listat olleet ollenkaan kunnollisia. Kunnes keksin tehdä kaksinkertaisen listan, ja niin että se olisi leveimmillään niskassa. Jo alkoi toimia.

Tuo vekki nyt tuossa on mitä on, mutta olkoon nyt. Onpahan ainakin erikoinen.

Jakku kävi jo Tampereellakin visiitillä, joten ihan kelpo näillä lakeuksilla ja pakkasilla.

The model is from Interviw Knits magazines, from last year maybe. Now it works, and it was very warm and comfortable this weekend when we visited our friends in Tampere.
Teetee Primavera, väri harmaanlila, menekki 600 g, metrejä 1380 m. Knitpro 4 ja 4½mm.

Ja kun kävimme Tampereella, tarkoitus oli saada vaihtelua ahdistaviin työasioihin. Ja saatiinhan sitä: Lankaideassa oli -15% alennus. Ja siellä pikkuruisessa kaupassa meillä vierähti tunti ihastuksesta puhkuen ja nämä jäivät käteen - paljon muutakin olisin ostanut...

We visited in two yarn shops in Tampere, one tiny one and one huge one. The tiny one was amazing, the huge one not: I took from there only two skeins sock yarn, because it was so cheap and nice colour.

Eka kokeiluni Cascadea. Pipoa pukkaa.

Niin ikään uusi tuttavuus, All Hemp. Tyyristä, mutta pakko kokeilla. Vain kaksi vyyhteä....

Manos silk blendiä tuo harmaa. Punainen minulla on ollutkin jo varmaan yli vuoden, mutta kaipailen taas huivia (siis enkö luvannut olla tekemättä yhtään huivia???? tuskin itse muistan moista enää...). Siis huivi, raidallisena.

Sitten kävin ensimmäistä kertaa Lankamaailmassa. Ja nämä jäivät käteen - eikä yhtään haltioitunutta huudahdusta. Lankoja oli pilvin pimein, hinnatkin joiltain osin tosi halpoja. Mutta jokin puuttui... Nämä tulivat koriin siksi että ne olivat tosi halpoja eikä tuntunut pahalle käsiin.

En kaipaa Lankamaailmaa, mutta Susun Anjalin ja  Lankaidea voisivat olla lähempänä kotia, saisi terapiaa aina välillä.

Huovutetut tennistossut - Felted tennis slippers

Our new Felted Tennis slippers. The model is only in Finnish, sorry.

Isäntäväen uudet tossut. Jopa niin uudet, että vahvikkeet puuttuvat vielä, ja sehän tietää sitä, ettei niillä vielä kävellä. 

Huovutetut tennistossut, koko 39 ja 43.

Sandnes Tove, 73g  ja 81 g, yhteensä 154 g, 240 m.

Puikot 4½mm.

Pohjavahvikkeet Sisusta, puikot 2½, yht 34 g, 50 m.

Malli on koeneulottu, kiitos Susu! Hienot tossut tulikin, käy kurkkaamassa.

Malli on nyt julkaistu, voit käydä sen nappaamassa oikealta palkista. Kerrothan vaikkapa kommenttina minullekin, millaiset sait aikaiseksi. Ja toki virheistä otan kiitollisuudesta kaikki kommentit vastaan.

Ihania Tennareita odotellen.

Olivia

Olivia, malli  Kim Hargreaves, Thrown Together -kirjasta
Rowan Felted Tweed, 300 g 1050m
puikot 3½mm Knit pro


Lanka on uusiokäytössä, se oli palmikkotakki vaalean hiekan värisenä. Värjäyssession tuloksena langasta tuli oliivin vihreä, vaikka kuvat näyttävätkin sen olevan mudan värinen.

Yarn was reknitted. In it's first life it was sandbrown jacket. I gave it a new colour, olive green, which is not seen so good in these pictures.

Mutta tarkkaan jos katsoo, näkee vieläkin häivähdyksiä alkuperäisestä väristä.

Malli oli taas kirjoitettu kerros kerrokselta, ja se tietää sitä, että mun työni on aina jotain sinne päin. Mutta tuli siitä näköinen. Ja kuten mies harvinaislaatuisesti kommentoi, että on kerrankin istuva neule. Kauniin vihreät napit Susun naapurikaupasta Salosta.

If you look carefully, you can still see the original colour in this jacket.
The model was written row by row, and I'm not so careful to follow such a model, so it is now something like Olivia. My husband commented it, that it's suitable, so I believe him in this case.

Jotakin sentään - Something

On tässä jotakin tehtykin, vaikkei mitään blogattavaa oikein. Kaikki on niin kesken.

Yhdet sukat olen saanut aikaiseksi – oli pakko auttaa yhtä nuorta naista, joka sanoi tappavansa villasukista. Nyt ei tarvitse. Kuva hävisi (mrrr…) , kun en heti sitä blogannut ja sukat ovat siis jo vastaanottajalla. Sukat tein Maijasta (85 g, 221 m), ja kolmosen puikoilla pistelin menemään.

Something always, but not so much finished. One pair of socks I had to knit, because one young lady said that she will kill for socks! I promised right away to do to her one pair for helping her pain. I knitted them with Maija. No picture about them: when I didn’t blog them right away, someone cleared the camera and destroyed my sock picture….!

Tein myös nämä ranteenlämmikkeet, kun aina ulkona ranteet jäätyvät. Knoppia löytyi hyllystä, menekki 30 g 108 m ja 2½mm puikoilla tein.

These mittens i had to do for my need: always my wrists were cold outside – I was freezing. But not anymore.

Päädyimme Susun kanssa Turun Nuorisotoimen järjestämälle sukkakurssille. Huom! Meidät kelpuutettiin mukaan, menimme siis täydestä ’nuorina’! Tai ainakin melkein: kurssihinta oli meille kyllä suurempi, kun olimme kuulemma selkeästi yli 29 vuotiaita…

Meilailimme siinä päivällä, ja Susu arvuutteli ottaisiko mukaan keltaista Maijaa. Minä ajattelin melkein ääneen, mutten kirjoittanut Susulle, että oranssia! Omat harmaat Maijani alkoivat tuntua yhtä harmailta kuin mieli oli eilen. Arvatkaa, mitä Susun kassista löytyi: no tietty keltaista JA oranssia!!! Susu siis osaa lukea ajatuksia - ja aika pitkän matkan päästä vielä!
Minä omin sen oranssin heti ja Susu-riepu sai tyytyä Maijan aika maltilliseen keltaiseen.

We started with Susu and 5 other brave women a course of knitting socks. Yesterday was the first night…

Ja vaikka siis sukkia on tehty, paljon ja hartaasti vuosien aikana, niin ei se niin helppoa ole. Ensin meille opetettiin luomaan silmukat . Tämän tempun olin jo pari viikkoa sitten oppinut Susulta ja hyväksi havainnut, joten sain lähteä silmukoitten luontiin heti. Sitten valitsemaan mallia ja eiku hommiin. 10 kerrosta – eiku, purku, ja uusiksi. 5 kerrosta – eiku, purku, ja uusiksi. No nyt…. Kunnes taas purkua muutama kerros ja uusiksi. Kolmeen kertaan luodut silmukat, kahteen-kolmeen kertaan väärin tehty mallineule (joka oli HELPPO!!!) ei luo tietty oikein kuvaa kokeneesta sukan tekijästä…
Purin myös Susun sukanvarren alkua, kun tunnetustihan Susu ei purkaa, eikä sitä kauhistelua jaksanut kuunnella yhtään enempää. Sitten alkoi hänenkin keltaisestaan syntyä kaunista pitsistä sukanvartta…

Voi että meillä oli mukavaa!! Kahden tunnin päästä ohjaaja vienosti ehdotteli lopettamista, mutta kaikilla oli vielä puikot täydessä touhussa! Ja uusiksi päästään vasta kahden viikon päästä! Silloin aiheena ovatkin sitten ne ranskalaiset kantapäät, mukavan näköiset olivat mallisukassa ja pyöröpuikoilla kahden sukan yhtä aikaa neulominen. Katsotaanpa mitä niistä sitten tulee.

We both have knitted hundreds of socks, but the beginning was not so easy. We ‘re-knitted’ now and then and we didn’t create an image of experienced knitter!! After two hours we had to leave – unfortunately. We had a good time there, and now we have to wait two weeks to get there again.

Viikon puuhailut - Beeing busy along the week

Tämä viikko on ollut erilainen - olen siirtynyt tuolistani maailmalle, ihan Turku-cityyn asti. Eli neuleita ei juuri ole syntynyt - sehän oli tarkoituskin. Joka päivä on kyllä tikutettu ihan mielenrauhan vuoksi, mutta niskat ovat kipeytyneet ihan muusta.

This week has been differnt - I have moved out from my home to Turku city. No knittings ready this week.

Huovutetut tennarit ovat olleet mun lempparikotijalkineet. Huono puoli on, että olen kuluttanut jo kahdet pohjat niistä. Sitten huomasin nahkapohjat ja päätin tilata. Vain Large kokoja tarjolla, joten niitä. Mutta eihän niitäkään ollut verkkokaupan lupauksista huolimatta. Piti siis aloittaa itse niiden neulominen. Maijaa puikoille ja pohjaan vahvikkeet.

I have worn already two felted tennis slippers, while the bottom is only wool and not so durable. I tried to get the leather slipper bottoms, but they were out of stock. So I had to do them myself.

No nyt helpotti - taas on pari ehtoja tennareita käytössä. Ne toisetkin pitää paikata.

Tennarien ohjetta on kyselty. On se tulossa, ja pohjien vahvikesuositukset myös.

Now I have a bran new pair of felted tennis slippers again.  

Ja missä sitten olen iltani viettänyt - no eiku: vain yhden illan. Täällä ja tässä tulos:

And I spent one night here and the result is here:

Eilen oli pakko jo lähteä liikkeelle ja kaivaa sukset varastosta. Pakkasta oli aika kipakasti, muttei tuullut ja aurinko paistoi! Olipas mukava lenkki ja samalla tuli kokeiltua uutta kameraa. Ohjekirjan lukeminen on vielä kesken, joten nämä olivat kokeiluja. Samalla tuli selväksi, että kameraihminen tarvitsee torimuijan hanskat ja ne pitää saada roikkumaan kaulasta. Hiukan oli jäässä meinaan sormet.....

Yesterday here was -15 degree C, but sun was shining and no wind. So we went to the lake to ski. I took photos with our new camera, but I haven't read the manual - that's typical foe me. So I just tried.

Caralla oli hauskaa. Minulla vain sihtivaikeuksia...  :)

Illalla sitten oli pakko päästä tänne. Panikoin jo etukäteen mutta mies lupasi pitää minusta huolen. Vain kerran pari ärähdin ihmismassoille, jotka meinasivat lytätä minut vasten suoja-aitaa ja vain kolme kertaa valitin miehelleni, ettei olisi pitänyt tulla ollenkaan. Joten aika hienosti selvittiin ja nähtiin koko spektaakkeli upeasti. Pakkanen oli kiristynyt -20 asteeseen, ja varpaat alkoivat palella, mutta onneksi takaisinpäin saatiin kävellä jo reipasta vauhtia ja kun vielä oikaisimme Aurajoen poikki pääsimme autolle tosi nopeasti. Tosin jään poikki ei olisi saanut mennä - minäkin sanoin kun lähdimme ylittämään jokea, että kiitti vaan mukavasta elämästä, jos se nyt tuonne Aurajoen jäihin putoaa. Mies vastasi vain, että alajuoksulla tavataan.... Mutta onneksi jäät kestivät hyvin.

Nyt Turku on sitten virallisesti avannut kulttuurivuotensa. Helmikuun kulttuuripläjäys on jo varattu, katsotaan mitä muuta näemme ja koemme tänä vuonna.

At night we were here. Our hometown, Turku is European Culture Capital 2011, and this was the Grand Opening. I was in panic in advance, but my husband were stubborn and he promised to take care of me. There were some 30-50 000 people in the riverside, so a little panic of course were now and then. Temperature were -20 degrees, so it was also very cold. Fantastic spectacle, never seen before. It was worth it.