NEULEFRIIKKI

Mukavaa kun kävit, tule toistekin!







lauantai 13. elokuuta 2016

Summer projects and Outlander


Elokuun puoliväli häämöttää ja kesäprojekti tuli valmiiksi. Näin sen olin suunnitellutkin, 50 cm / kk valmista. Jossakin kohtaa kyllä tein loppukirin, jolloin se viimeinen 50 cm valmistui hiukan nopsammin.





Pattern: Carmine and Rocko by Nancy Merchant (Ravelry)
Yarn Katia Inox lace in two colours, 3 skeins (a 25 g) of each, 3 mm sticks

Ou jee! Tää on hyvä! Vilistää virheitä, mutta tämä oli helpompi hahmottaa kuin edellinen briossini. Tein tuon mallin mallikerran neljästi, joten sain ohuen shaalin. Tämän on tarkoitus suojata esim. silloin kun ilmastointi pauhaa täysillä tai kun onkin viileää, vaikka itsellä on ihan kesätamineet. Selkeästi suosikki matkalle mukaan.

Lukaisin FB:sta että koirien lässytyksen SM-kisat järjestetään, olikohan se Kemissä? Saisiko näillä kuvilla pisteitä?



Toinen kesäprojekti on myös valmistunut. Sen alkulaukaus olin minä ja suuri suuni. Tilkkuyhdistyksen vuosipäivillä Maijalla oli tällainen laukku - ihana pikku pussukkainen ja tosi kaunis ja romanttinen. Minä tietty kehumaan sitä vuolaasti - malli oli kuulemma ollut Tilkkulehdessä ammoin. Ei mulla kyllä ollut ollenkaan ajatusta itse tarttua tähän projektiin, kunnes seuraavassa kiltatapaamisessa Meeri antoi eteeni kankaan ja sanoi että nyt kaikki tekemään sellaista kassia! Kankaasta riitti kahteen palaan ja lopuista sitten jojoja. Jaa. Vai niin.... Kuulosti tosi motivoivalta työrupeamalta, mutta jos toinen kankaan tuo ja minua on ajatellut, niin tehdään sitten.

Sain mallin ja ohjeen naapuri-Piialta ja aikani sitä katsellessani ja pähkäillessäni hain näemmä kaikki kukkeimmat kankaani ja yhdistin ne tähän työhön. Ja koska mun on helppo toimia niin, että teen palan kerrallaan, niin tästä työstä tuli jokailtainen pikkupuhti. Yksi pala kerrallaan....






Palat tehtiin käsin, jojot (tai mulla on kyllä pusuja) niinikään. Piti myös tehdä harakanvarpaita käsin palojen väliin - mutta mun kone teki ne helpommin. Tällainen hörhöke siitä sitten tuli.... Kukahan on tarpeeksi romanttinen henkilö ympärilläni, jolle kassi kelpaisi? Vai tulisko siitä kässypussi - mikä ettei?

Me and my big mouth. I loved this bag of my Quilt-kilta friend in March while we were in Finn Quilt yearly meeting in Lahti. Another kilta-friend bought some fabric, gave a piece to everyone and said that use that to that bag. Oh no! I'm not so happy of hand sewing, but this was my other summer project - one piece a day took  only a month. I chose every piece of my flowrishing fabrics - and the result is - hmmh...  These jojo's look more like smacks in my project! But - all in all, I could finish this.


Sitten vielä tämä Outlander - matkaaja. Ennen kuin ehdin koko pussukan julkaista se on jo Kreetalla. Aikamoinen menijä.





Näihin pussukoihin olen näemmä innostunut, pikkutöitä, joihin voi kokeilla kaikkea uutta. Tässä halusin kokeilla applikointia. Mallia otin Tilkku ja Tilkku blogista.

I love to sew these little bags, they are cute and usable. I can also try some new things - like this application in this case and get them in use. Why not?
Before I got this here it travelled with my daughter already to Crete - it's an outlander...

There are still summer days left before our Autumn - just trying to enjoy them.

Kesäprojektit on nyt tehty - matkaprojektitkin, ellei uutta innostusta tule. Matkalle mukaan pitää saada jotain mukavaa pientä ja kevyttä näpräämistä  - ajatuksia on mutta ei vielä päätöstä.
Vielä on kesää jäljellä - ihanaa aikaa!

sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Puuhastelua - Doing this and that


Heinäkuu on mennyt puuhastellessa aamusta iltaan kaiken maailman juttujen kanssa. Osa on jo valmiina, osa vielä siististi vaiheessa.

Virkkasin tällaisen huivin. Minulla on samalla mallilla tehty Katia Jaipurista, mutta värit ei ihan natsaa. Tässä natsaa paremmin - Lanka on SMC Tahiti, jota ostin ensin kerän Anjalinilta ja sitten metsästin toista netin kautta koskapa Susannalta oli tuo väri myyty loppuun. Tulipa käytyä Tampereella ja uudessa Lankaideassa, sieltä löytyi pelastava kerä.

Lankahan on kovin ohutta, jollain alle 2 mm koukulla sitä varmasti virkkaisi normisti, mutta tämän kuuluukin olla hiukan löysä/lötkö, joten mulla oli 2.75 mm virkkuukoukku. Malli on muutaman vuoden takaisesta Suuri Käsityölehdestä Jaipurille.

Scarf for Summer, crocheted. Yarn SMC Tahiti, 2.75 mm.





Sitten olikin aika hurahtaa näihin pikkupussukoihin. Hain kehyksiä Presentosta, ja jos aiemmin harmittelin että niissä on hihnan kiinnitykseen jo kehyksessä paikat, niin nyt sitten niitä malleja
  ei löytynyt ollenkaan. Oli siis kiinnitettävä hihnat pussukkaan.

I always  become inspired to do something, then I need to do many of them. Now I needed these little purses.



Oikeanpuoleiseen innostuin paper piecing tekniikalla tekemään perhosen. Mun pikku kätösiä ei ole luotu tekemään pientä näpräämistä, joten ajattelin nyt yrittää, tulisiko siitä mitään. Taitaa tuo perhosta muistuttaa?

Butterfly has been sewn with paper piecing, I never ever want to do something like this tiny thing. My fingers are not created like that. But it is butterfly - isn't it?





Pussukan takana on tasku ja esim. avaimia varten koukku. Hihna on lyhyt, vain rinnalle laitettavaa mallia. Tällä pussukalla on ihan tietty tarkoitus: siihen mahtuu puhelin, passi ja takaosan taskuun matkalippu. Siis tarkoitettu lentoasemalla käyskentelyyn. Ja käyttöön tulee syyskuussa.

Backside has a pocket. I can carry in this purse my mobile, passport and the ticket in the pocket. So I can wander in airport safely - I think.


Tämä pussukka taas on tehty Japanista saadun pikkupussukan kankaasta. Merkkikin oli valmiina. Tässä ei ole kommervenkkejä.

This is a Japanese fabric...


Tämä taas aikoo olla maailmanmatkaajan mukana. Rapakon takanahan ei oikein tunnisteta missä Suomi on. Tästä sen voin näyttää. Eikä tässäkään muita kommervenkkejä.

... and wit this purse I can show where Finland is if someone out there in the world doesn't know it.

Minä aina ompelen kehikon kankaaseen, se on aikamoista äheltämistä, mutta kun en luota liimaankaan - vaikka osaajat sanovat että se kyllä pysyy.

Sitten ryhdyin muuhun puuhaan. Tässä tulos:


Kellertävät/ruskehtavat ovat paatsamanjauheesta, oranssiset krappijuurijauheesta, yksi vihertävän keltainen oikealla yläkulmassa on lupiinin lehdistä ja se yksi viininpunainen kokenillista.

I have became inspired to this yarn dying aswell for few years. These are the colours I have dyed with nature leaves etc. These yarns are from two last weeks period. I have also manymany skeins of older yarns -  and while I am also dying with chemical colours -  I have those yarns all in all many kilos already!

Näillä eväillä mennään Neulomakerhon värjäyspäivään. Tänään vuorossa puretus ja tiistaina värjäystä. Ohjetta olen kirjoittanut, erilaisia juttuja kokeillut ja vauhtia on piisannut.

Ja kun kerran saa hyvän liemen niin siitä sitten tulee lisää ja lisää vain, eikä sitä raaski heittää pois. Vielä on pari vyyhtiä menossa krappiliemeen, toivon edelleen kauniin, joskin vaaleamman oranssia.

Pahin takaisku oli se, kun löysin varastoistani eri vuosina värjäämiäni lankoja. Minähän kun hurahdin tähän kokonaan, ja langat saavat kyytiä myös happoväreillä. Nyt olen kerinyt kaikki vyyhdit - en laske. Paljon niitä on. Taidanpa talvella neuloa noista kasvivärilangoista itselleni puseron tai jakun. Ja vielä jää sukkiinkin vaikka kuinka....  


sunnuntai 10. heinäkuuta 2016

Jämistä tilkutellen - Oddments patchworking


Tyttären peitosta jäi kankaita - ja olinkin luvannut hänelle myös tyynyn torkkupeiton lisäksi. Kielopihan Kerttu räjäytti tajunnan peittomallillaan - minä kun olen sellainen peruskade ihminen, että usein tahdon tehdä myös itse kun kauniin mallin näen. Näin kävi tälläkin kertaa.

Jämiä, kaitaleita, kangasta oli jäljellä - joten ei kun tekemään.

I saw very beautiful patchwork-pattern, and I wanted to try it also. I had many oddments from this bedspread, so just begin to cut and sew!



Tämä on ihka ensimmäinen tilkkutyö, joka innosti jo keskeneräisenäkin - se on kaunis. Yleensä saan lopun tehdä väkisin - kun siitä ei tulekaan kaunista. Tässä tapauksessa pidin näppini irti tikkauksesta - en halunnut pilata tätä työtä. Tikkasinkin vain suoria linjoja ja se kyllä riitti oikein hyvin.

This was first of my projects I was happy all the time. I couldn't quilt it - only straight lines. I like this.


Tämä toinenkin puoli on oikein sopiva tyttärelle - katsotaas mitä tykkää????

Tällaisia pussukoita liikkuu nyt tuolla toreilla ja turuilla. Isäni aina sanoi, että minä teen mitä tykkään ja muut tekee mitä ne osaa. Osittain lienee oikeassa, kunhan rajataan joku alue mitä tehdään. Mutta motivaatiota tarvitsen, muuten ei synny.

Yksi kehys löytyi kaapista ja siihen sitten jälleen kerran jämistä tein Tilkkulehden ohjeen mukaan tällaisen pussukan. Hauska tapa käyttää ylijäämiä- Kiinnitin kehykseen myös rinkulat ja siihen kantohihnan. Täydellinen, joskaan ei virheetön...

I had still oddments - so I sew some purses also.




Ja koska noita jämiä oli vieläkin, tekaisin myös pari pussukkaa. Aikamoista nysväämistä tuo minun pussukantekoni on! Jos joku sanoo että kässyjen tekeminen ei vaadi avaruudellista ajattelua, niin kehotan tekemään vuoritetun pussukan. Jo on kääntämistä ja vääntämistä ja aina väärin päin ensin. Onneksi saumasta voi aina purkaa, ja tehdä uusiksi.




On siellä laatikossa vieläkin noita jämiä, mutta onneksi ne ei oikein enää natsaa yhteen.
Kesäpäivänä voisi olla muutakin tekemistä, mutta kun ei voi olla tekemättäkään.

I could have done some other things during summer day - but when you have to sew, you have to sew.



tiistai 21. kesäkuuta 2016

Neulomuksia ja virkkuuta - Knitting and crocheting

 Tämä Sandnes mini duett ei lopu koskaan. Yksi villapaita jo siitä valmistui viime kesänä, nyt tein villatakin. Vielä on jäljellä muutama kerä - huoh. Malli on ihan omasta päästä: laatikko, jonka hihasilmukat poimin kappaleen sivuista ja neuloin ilman saumaa. Keltainen on Sandnes Garnin Babyull Lanettia.

Minustahan ilmeisesti oltiin tekemässä joskus ammoin orankia - ainakin käsien pituus kertoo sellaisista suunnitelmista. Se taas on johtanut siihen, että talvitakeissa hihat ovat hyvin usein liian lyhyet - ja kämmekkäät ovat joko liian lyhyet tai sitten ne lerputtavat ihan kiusallaan hihoista miten sattuu. Nyt ei lerputa. Tein hihojen sivuun peukalonaukot ja nyt pysyy myös ranteet lämpiminä - toivottavasti....

Tämä on varmasti käyttökelpoinen syksyn viimoissa.

This jacket was knitted because I had this lila yarn. It's Sandnes Mini duett from year 2011. The yellow one is Sandnes garn Babyull Lanett. See the thumbs - I made a hole for them to keep sleeves still when this is under the winter jacket.


 
 
Muistatko vielä tämän? Elettiin vuoden 2012 loppukesää. Lankahan on ihanaa Rowanin Purelife revivea - ruskeasta tein Simply the best - villatakin, (2011 loppukesällä)  joka edelleen on nimensä mukaisesti aivan ihana. Ja kuten mulla aina käy, sitä ruskeaa jäi. Sitten näin tuon puseromallin - hankin muita värejä, neuloin puseron ja lankaa jäi edelleenkin.
 
Se pusero jäi käyttämättä. Kaapissa se virui vajaat 4 vuotta, nyt päätin tehdä jotain. Purin aina-oikein reunat, jatkoin nutun pituutta, tein kaulaukkoon resorin ja poimin hihasilmukat reunoista ja tein vajaamittaiset hihat. Siis aivan ehdoton pusero! Nyt sitä on jo käytetty monet-monet kerrat. Toinen Simply the best....
 
I knitted one blouse late summer 2012. The yarn was just fantastic - Rowan Purelife revive. I had some skeins of that brown, left from other Project - Simply the best. So I ordered other colours and made that blouse. It has been in safe - not used even once almost 4 years. Now I modified it and I got another Simply the best! I have used it many-many times already.  
 
Ja vielä: jämälangat lähtivät Tampereelle - josko sielläkin syntyisi jotain mukavaa!

 
Toinen tuunausprojektini on tämä isoäidinneliöiden valmiiksi saattaminen. Tein näitä isoäidin neliöitä about 15 v. sitten. Peittoa piti tulla. Lohkaisin siitä vauvan vaunujen peitoksi jo yhden osan ja nyt kun olemme siivonneet varastoa, tämä tuli taas käteen. Päätin että nyt siitä tulee peitto. Hetken pähkäilin - paloja oli irtonaisina ja kiinnitetyt muodostivat kummallisen epämuodon. Yhtään uutta palaa en tehnyt - ei olisi ollut noita värejäkään. Muutaman palan jopa heitin pois. Nyt tästä torkkupeitosta tuli noin 125 cm x 125 cm.
 
Grandmothers squares something like 15 years old. I found them and I decided to do 'something', finalize it. I didn't have to crochet any pieces - some of them I threw away. Now it's blanket in size 125 cm x 125 cm. I hope someone gets joy from it.  
 
Ehkä se jollekin tuo iloa!  


 
Illalla lähestyvä matalapaine joka törmää auringonlaskuun tuottaa mielenkiintoisia scifiefektejä. Kuvissa se ei näy, mutta koko maailma oli oranssinkeltainen.
Kuvissa sen sijaan näkyy, ettei riitä vain yksi sateenkaari - niitä on kaksi sisäkkäin.
 
Low pressure - rain is coming. In the same time the sunset. The heaven was orange-yellow,  double rainbow - just amazing. Somewhere there is a treasure - hope someone found it!
 
 
 
Aarretta en lähtenyt hakemaan, vaan lauloin vain mielessäni  'Sateenkaari vie luokse satumaan...'.

sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

Tilkkuilua - Patchworking

Tilkkumaailmastakin putkahti koneesta pari peittoa. Toisen tekemiseen meni 10 kk ja toisen pari viikkoa.

I've made two blankets with patchworking. The first was quite difficult to get nice, and I'm only a starter so I had no idea of this difficultness in advance.
The pattern is Sarah Fielke's, an australian patchworker. Nice and bright colours has been chosen by my daughter. She got this blanket when she graduated in the end of May.

Tämä ensimmäinen on australialaisen Sarah Fielken kirjasta Iso ilo pienistä tilkuista 'Tähdet silmissäsi'. Noviisi kun olen (tämä on toinen peittoni), niin mikään kello ei kilkattanut, että tässä voisi olla hiukan haastetta tai että homman olisi voinut kenties tehdä helpomminkin. No nyt tiedän paremmin....


 
Tytär halusi torkkupeiton - peruskankaat kävimme yhdessä valitsemassa Karnaluksista (tietenkin kirkkaita ihania värejä!), mallin valitsin itse. Mikäpä näistä iloisista väreistä tehdessä talven pimeydessä.
 
Ehdin käydä välissä myös vapaan tikkauksen kurssin Päivölässä - osa on nyt tässä tikattu varsin vapaasti. Osan tikkasin käsin.
 

 
Taakse tein vielä lappusen muistoksi. Teksti valikoitui valmistujaispäivään - yhdessä olimme jokusia vuosia sitten käyneet katsomassa Tyttö, sinä olet tähti - elokuvan ja siitä lyhensin sopivaksi tuon tekstin. Tunteikkaana valmistujaispäivänä hän sai peittonsa, jonka valmistumiseen hän ei enää uskonut kaiketi ollenkaan. Vaaleanpunaisessa lappusessa lukee Made with mom's love, sen toi Piia Amerikan retkeltään ja se sopi tähän kuin nenä päähän.
 
I worked with this blanket for 10 months. I quilted it partly with free quilting and partly by hand. On the back I made a patch with a text Girl, you are a star! There is also a little patch where is the text Made with mom's love - I got this as a present from my friend Piia, who was visiting in USA last spring.   
 
Toisen peiton tein tarpeeseen - uusi vierassänky huoneessani kaipasi parempaa peittoa. Ihana perhoskangas kahdessa värissä, Karnaluksin linnut ja nallet kumppaninaan saivat koneen laulamaan. Malli kerrankin helppo - ja tavoitteena valmistua toukokuun loppuun laittoivat myös prioriteetit kohdilleen.
Huoneessani on turkoosi tapettiseinä ja turkoosi laskosverho ja vielä tyttäreni koulussa tekemä turkoosi pikkumatto. Turkoosia oli siis riittämiin - sitä on peitossakin, mutta vaaleita keltaisen, vihreän ja vaaleanpunaisen sävyjäkin löytyy. Neliöistä se koostuu - osaan neliöstä applikoin koneella turkooseja ympyröitä.
 
The other blanket is an easy one - only squares, some circle applications on some of them. Fabrics where just facinating - butterflies, birds, bears in the colours of yellow, green and light red.


 
Jos olisin viitsinyt olisin tikannut käsin - nyt tein vapaalla tikkauksella, eikä se ihan mennyt kuin Strömsössä.
 
Mutta kuten Eeva fb-kaverini totesi että Täydellinen! , minkä ei tarvitse olla virheetön ja oma asenteeni siitä, että täydellinen on tylsä ja pöystejä pitää olla - niin täydestä menee ja on käyttökelpoinen ja kaunis.  
 
Quilting has made with free quilting - not so nice. but this is perfect for me as FB-friend Eeva has mentioned - and she means that a perfect is not without errors. I think it's dull if it's too perfect - this is useful. Our dog likes it in the night time.
I think it's just nice.

 
Ja kuten huomaatte - käytössä on tuo sohva - se kun on koiran yöpeti! 

perjantai 10. kesäkuuta 2016

MalliSari




MalliSari-sytomyssyohje oli hävinnyt bittiavaruuteen - kirjoitinpa uuden. PDF on nyt talletettuna FB-ryhmään Sytomyssykampanja Tyksiin - klikkaa tästä .

Kiitos Mari kun huomasit tämän, mihin lie vuosien saatossa karannut. 

tiistai 10. toukokuuta 2016

On siis kevät!

 
 
Mun piti saada jotain aivonystyröilleni, jotka meinasivat ihan olla harmaan ja toimettomina. Ajattelin, että sellainen hyvä kässy, jossa oppisi jotain uutta ja joutuisi keskittymään olisi hyvä. Neulova narttu blogi on aivan loputon suo. Siellä puuhaa sellainen tekijä, että alta pois. Nopeus on ultraluokkaa ja mallit koukuttavat usein. Nyt siellä on tehtailtu briochea. Siis sitä - vaikutti tarpeeksi hankalalta, ettei heti aukea ja aivoni saisivat jumppaa. Langatkin oli ihan valmiina - sitä ihanaa harmaata ja toinen Dropsin lankaa.  
 

 
Pattern: Nancy Marchant Damask cowl
Yarns: from my storage - Drops Delight 75% wool superwash, 25% polyamid and Hjerte Fine Highland wool
1 skein each, 3½ mm
 
No joo. Siis tehtiin ja purettiin - ja kädet hikosivat. Kun sain yhden mallikerran tehtyä alkoi kupletin juoni löytyä, vaikka virheitä sattui tuon tuostakin koko matkalla. Mutta kaunis, tykkään. Teen toistekin.
 
Kun sitten olin seurannut Neulovaa narttua näiden teossa, niin nauratti oikein, kun hän sanoi, että tuli sitten aloitettua kaikkein vaikeimmasta päästä - eli juuri tästä mallista. Seuraavat lienevät siis helpompia?
 
Jotakin olen ommellutkin - ja nimeksi tilkkujakin. Tämä reppu on vanha ohje - norjalainen kukkakorireppu nimeltään. Näin sen ensimmäisen kerran vuosi sitten, kun olin vapaan tikkauksen kurssilla Päivölässä. Opettaja Hannelella oli sellainen - ja minä kun olen tällainen innostuja ja positiivisesti kateellinen, niin aloin mallia etsiä. Löytyihän se ihan Kiltakaverilta vielä, ja eiku tekemään (ja hikoilemaan...).
 
 
 
 
Halusin pellavaisen repun, mutta en halunnut applikoida kukkakoria. Löysin varastostani joskus virkkaamani mustan pitsipinnan, siitä purin kolme palaa pois ja applikoin ne reppuun. Kaikkea sieltä varastosta löytyykin!
 
Noita sivuihin tulevia hanhia en ollutkaan koskaan tehnyt, vaikka tuntuu että niitä lentelee siellä täällä. Ei muuta kuin mittaamaan ja tekemään paper piecing tekniikalla, ja tulihan niistä - niin no: jotain.  

 
Reppu roikkuu työhuoneeni ovessa - toistaiseksi. Katsotaan milloin sen päivä koittaa ja se pääsee ensivisiitille ulkoilmaan.
 
Muut hommat ovatkin olleet sitten varsin aivottomia. Yksi villatakki odottelee nappejaan ja loput ovat näitä sukkia. Jotain kunnollistakin sentään, kun tein nämä Siskorusettisukat hyväntekeväisyyteen. Kuten Susu  suositteli, käytin harmaana sitä tummempaa harmaata (ja kaikkia oli taas omassa varastossa). Sukat ovat Pallasta.
 

 
Tässä näitä muita taviksia.


 
Lahden Tillkkuladulla käväisimme myös PiPassa moikkaamassa Anua ja Lauraa ja Piia ihastui näihin puputossuihin. Ohjehan niistä oli pari lehteä sitten Suuressa Käsityössä. Piian ajatus oli, että hän opettelee virkkaamaan ja minä opastan, mutta sanoin, että silloin tarvitaan helpompi malli - kuten patalappu. Ja ainoaksi tavaksi jäi se, että hän ostaa langat ja minä virkkaan - ja näin tehtiin.



 
Modasin kantapäätä, eli sinne tein muutaman ylimääräisen kerroksen, jotta se pysyisi kantapään takana paremmin.
 
Ihana kesä väistyy hetkeksi kevään tieltä taas, mutta saimme jo aimo annoksen lämmintä ja valoa. Ja luonto heräsi - kunhan nyt saisi vielä vettä, niin sitten rävähtää.