NEULEFRIIKKI

Mukavaa kun kävit, tule toistekin!







sunnuntai 25. heinäkuuta 2010

KYHäily valmis - SNS finalized

Kyhäilyt on nyt tehty. Kesäyönhullutuksessahan piti aloittaa joka päivä joku käsityö kesäkuun alsuta juhannukseen asti (yht. 26 kpl) ja btehdä ne valmiiksi ennen heinäkuun loppua. Kyhäilyn aikana tein 9 kpl tiskirättejä ja 4 kpl pompularättejä ('kluuttuja'), 2 Abrazo-huivia, 3 sytomyssyä, yhdet sukat, yhden topin, baktus-huivin ja keltti huivin, keltti- ja mustikkapipon, huovutetut tossut ja pöllön.

Kelttihuivi valmistui tänään.

Tein siitä hiukan leveämmän kuin mitä mallissa oli ja käytin kaiken langan mitä oli jäljellä (hiukan alle 100 g) ja sain siitä juuri ja juuri tarpeeksi pitkän. Nyt voi sitten talvi tulla... paitsi että ulkolämpötila on taas tänään yli 30 astetta!
 
 
 
 
 
 
 
 
Kiva oli kyhäillä. Ensi vuonna voin kokemuksesta viisastuneena ottaa hiukan tiukemman haasteen!
 
Summer Nights Stupidness is finalized now. I have started 26 knitting projects 1.-26.6. and finalized them now. The last one was a Celtic shawl above. Now it's okay the winter to come - it comes anyway. Next year I'll take more challenge to this campaign, this was just fun!
 
Käsityö-Elisasta sain mukaani taas sytomyssyjä. Nämä 30 myssyä on tehnyt kuulemma joku ympäristökuntien kansalaisopisto. Jos satut tietämään mistä ne ovat, laita kommentteihin!!
 
Pussitettuja,
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
koruilla höystettyjä ja
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
muuten vain tosi somia myssyjä.
 
Vien ne Tyksiin sopivan hetken tullen.
 
I got these sytocaps from one shop, They are just cute ones. All in all 30 caps. I'll go to hospital and give these to them too.
 
 
 
 
 
 
Loma on ohi, huomenna palaan töihin nautiskelemaan ilmastoinnista. On ollut mukavaa, mutta ei se haittaa, vaikka arki alkaakin. Ja varsinkin se ilmastointi nyt houkuttelee toimistolle jo....  :)
 
My holiday is over. No matter, I'm very happy to return to my office while there is air-condition. In these climates (+32 degrees C!!) it's just nice.

perjantai 16. heinäkuuta 2010

Kärpäsrouvan vinkit (helteistä) uupuneille

Amerikasta ne tulevat ne parhaimmat ideat – tai sitten ne kauheimmat. Tai jos ideassa sinänsä ei olisikaan vikaa, ne puetaan sellaiseen pakettiin, joka alkaa tympiä ennen kuin pääsee asiaan edes sisälle. Siksi varmaankaan en olisi ikinä lukenut Kärpäsrouvan sivuja – mutta hyvä juttu lehdessä pehmitti minut käymään myös sivustolla.

Miina Supinen kirjoitti hohtavasta tiskialtaasta. Miina tuntuu olevan samanlainen kuin minä: inhoaa siivoamista. Olen jo kauan sitten tajunnut, miksi inhoan sitä: ajatus täydellisestä siivouksesta (siis TÄYDELLISESTÄ – silloin kaivetaan hammasharjat esiin ja puhdistetaan joka soppi!) kaataa minut katuun jo ennen kuin liikautan sormeanikaan. Ajatus siitä, että kaikki likaantuu taas uudestaan tekee minut hulluksi – alan vartioida muiden tekemisiä ja huomauttelemaan kaikesta. Siksi en siivoakaan, perherauhan vuoksi.

Mutta Kärpäsrouva onkin keksinyt tavan, jolla siivous on kuin lastenleikkiä. Hänen mukaansa on ensin löydettävä motivaatio – syy liikkeellelähtöön. Päästäkseen liikkeelle on rima asetettava niin alas, että varmasti aktivoituu. Hän on valinnut keinoksi hohtavan tiskialtaan. Joka päivä tiskialtaan pitää olla hohtavan puhdas, niin että viimeiseksi siitä voi peilata omaa tyytyväistä kuvaansa. Ja se on ainoa mitä tarvitsee luvata. Parempi, kun ei tee muuta muutamaan päivään – vain siivoaa tiskialtaan hohtavaksi.

Siispä kokeilemaan:
                                                                     Ennen.....
... ja jälkeen.

Olen aina halunnut pitää tiskialtaan puhtaana – en toki ole kiillottanut sitä päivittäin, mutta kuitenkin paljon useammin kuin olisin alkanut siivota. Huijaan edelleenkin itseni liikkeelle sen avulla, koska se on kivaa hommaa – kuten tiskaaminenkin oli ennen kuin sen teki kone. Samalla tulee sitten siivottua keittiötasotkin ja pyyhkäistyä keittiön ovia. Eli koko keittiö yhdellä ajatuksella: siivoan tiskialtaan.

Siitä heilahdan helposti vessan kimppuun. Ja sitten voikin ottaa vielä pölyt, ruokapöydän ja järjestellä lehtipinoja. Ja kun mies vielä ottaa imurilla ja minä luuttuan perässä, niin kappas vain: koti on siivottu!

Hetken päästä pitää siivota taas. Mutta koska kiillotin vain tiskialtaan, yritän unohtaa sen kokonaan ja jatkan sitten kun taas seuraavan kerran pitää kiillottaa tiskiallas….

Tämä on jotenkin samanlaista itsensä huijaamista kuin on siinäkin, että ämpärillinen perunoita kuoritaan peruna kerrallaan. Ei kannata miettiä etukäteen paljonko siihen menee aikaa – vaan keskittyä kuorimaan se yksi peruna.

Pienten askelten taktiikka ja itsensä huijaaminen sopii myös neuletöihin. Kukapa tekisi yhtäkään villapaitaa, jos ajattelisi vain niitä neulottujen silmukoiden määrää ja kipeytyneitä niskoja ja hartioita? No ei kukaan. Mutta kun löytää motivaation (ihana malli! Voi mikä lanka, tuosta haluan villapaidan!) niin sitten vain tehdään silmukka kerrallaan ajattelematta sen enempää valmistumista. Joskus työ ei suju, ja sitten pitää houkutella itsensä uudestaan sen ääreen. Ja kas kummaa, yleensä langoista kehkeytyy jotakin, ei ehkä ihan alkuperäisen suunnitelman mukaista, mutta jotakin mukavaa ja kivaa. Ellei tule liiviä, tulee ehkä tuluskukkaro…

Miina Supinen kirjoittaa: ’’Luultavasti jotkut rohkeat sielut uskaltavat ajatella suuria projekteja kokonaisuuksina, mutta meidän selkärangattomien laiskiaisten on parasta jakaa urakat pienenpieniin osiin. Sillä tavalla ne eivät tunnu niin pelottavilta’’. Ja Miina on kirjailija – kirjan kirjoittaminen jos mikä tuntuu minusta ihan liian isolta ja pelottavalta työltä. Miinapa osaa paloitella: ’’ En päätä kirjoittaa vapaahetkinäni kokonaista teosta, vaan pari lausetta. Aika usein kahdesta lauseesta kasvaa samana iltana kokonainen novelli tai romaanin luku.’’ Jörn Donnerhan on sanonut että kirjoittaa joka päivä pari sivua kunnon tekstiä – kyllä 730 sivusta vuodessa jo yksi romaani syntyy! Siis: harjoita taitoasi joka päivä.

Niinpä minäkin neulon joka päivä, mitä tahansa – pysyy taito hyppysissä. Ja saatan aloittaa uuden työn – luon vain silmukat – houkutellakseni itseni liikkeelle. Siitä se sitten syntyy, jos on syntyäkseen.

Edelleenkään en siivoa joka päivä – se ei ole huijaamisesta huolimatta minulle muuta kuin välttämätön paha. Eikä tämänkertainen tiskialtaan puhdistaminen johtanut muuhun kuin uintireissuun!

Ps. viimeinen kyhäily ei ole edennyt. On tullut tehtyä sitä sun tätä, ja useinmiten villaista...


sunnuntai 11. heinäkuuta 2010

Valmistuneita KYHäilyjä - Finalized in Summer Night Stupidness

Kyhäilyjä on valmistunut taas. Ensimmäisenä toinen Abrazo, nyt helmien kera:


Katia Lino, 100% pellava, turkoosi 114 g
Puuhelmet 370 kpl

Kaunis on tämäkin versio. Helmien pujottaminen ei sitten ollutkaan niin suuritöinen kuin olin ajatellut. Rivi kerrallansa vaan....

Abrazo II is linen,and here I have wooden pearls. Not so bad at all, and the work amount was quite moderate, although there are 370 pearls to knit.

 
Kelttipipo Eco Woolista, menekki 50g. Puikot 4mm.

Mustikkapipo Duetista, menekki siis hiukan yli 50 grammaa. Puikot 4mm. Tämä menee sytomyssyksi, kuten seuraava virkattu pikkupipokin.

Also caps has been finalized - two to stocaps and the first one to me, whne needed again.

Kyhäilykori alkaa tyhjetä -vain kelttihuivi odottelee vielä valmistumistaan...

Only one shawl is waiting here anymore - the last SNS-project.

Ajeltiin Suomi-neidon lanteilla lännestä itään ja rannikkoa myöten takaisin. Reitille tulipituutta 950 km, joista sain tikutella reippaat 700 kilometriä. Siinä valmistui uusi Baktus, tällä kertaa kesäinen ja cool. Kiitos ideasta, Hannele!  Lanka on Blend Bamboo (100g valkoista +100g mustaa) ja puikot 3½mm.

I saw this baktus with my friend Hannele, and I did it while we were driving from home o East and back. I had time to knit approx 700 kilometres...

Yksi kummallisuus ilmeni: molemmissa väreissä vyötteessä luki 150 m/ 50 g. Vaan ylläys: mustaa oli paljon enemmän kerässä kuin valkoista! Enpä ole tähänkään törmännyt ennen. Osaako joku kertoa onko joku väri keveämpi kuin toinen? Olenko siis saanut sekä mustaa että valkoista 50 g, joka metreissä onkin eri määrä? Vai sainko vahingossa mustaa enemmän kuin piti vai huijattiinko minua valkoisten kerien painossa???

Varjossa näyttää 32 astetta, ei tuule.Kuka käskee olla varjossa?

We have hothothot here in Finland today - 32 degrees in shadow. Who tells you to be in shadows...


perjantai 2. heinäkuuta 2010

Puikkovieroitukseen?

Mikko Kuustosen ekoesine on villasukka. Hänen mielestään ne ovat Nobelin arvoinen keksintö ja ne edustavat hänelle ekologisuutta ja käsityöläisyyttä. Ihan samaa mieltä olen minäkin! Hän kertoo, että hänen tyttärensä Iina on heidän perheen 'mummoin'. Siis MIKÄ?
Tytär kuulemma kutoo villasukkia sellaisella tahdilla, että joutuu vielä puikkovieroitukseen! Vaviskaa siis kaikkein mummoimmat, ettei Kuustosen puikkovieroitus vain iske teihin!!! Minä ainakin olen järjestänyt terävimmät puikkoni yöpöydälle, jotta on sitten heti millä sohia, jos alkavat ahdistella keskellä yötä! En meinaan usko, että tohtivat keskellä kirkasta päivää hyökätä.

KYHäilyn osalta kävimme keskustelua Susun kanssa hullutuksesta. Susuhan on tunnettu hulluttelija, eiks vaan? Mutta minä olen se totinen torvensoittaja, joka suunnittelee Kesäyön hullutuksenkin niin, että suoritan sen kunnialla loppuun! Kaikki on aloitettu ja kaikki tulee valmiiksi, ellen sitten joudu puikkovieroituspartion kynsiin.

No kummalla on hauskempaa? No Susullapa hyvinnii - mutta on mullakin, kun seuraan Susun hullutuksia :)!  Terkkuja vaan sinne saareen - pian pääset uimaan!

Cara oli taas kovin utelias mitä minä kuvasin, ja halusi ilmeisen halukkaasti kuvaan. Kas siis tässä.  Kuvassa ovat myös valmistuneet huovutetut tossut Fritidsgarnista.


Huovutetut tossut, malli oli Teeteen meilipostissa joku aika sitten. Lanka Fritidsgarnia 200 g, puikot 5½mm.

Ohjeen mukaan piti huovuttaa farkkujen kera. Kysyin kuitenkin Susulta neuvoa, hän kun on nämä tossut tehnyt ja onnistunut. Luin myös hänen blogistaan huovutusongelmista, ja siinä hän puhui koneensa olevan oikea huovutuskone - olisikohan minunkin? Siis niillä ohjeilla: veden lämpötila 40 astetta, linko 800 kierrosta/min ja kaveriksi pyyhe, koskapa huovutettavat voivat nukata ne farkut pilalle. Helppoa kuin heinänteko, sanois Arjakin. Ei ku tekemään. 


Ja huovutuskone on mullakin. Ulos tuli kaksi myttyä ja pyyhe. Mytyt olivat hieman oudon värisiä, mutta sain ne kyllä venytettyä isoon kaviooni sopiviksi. Kun aloin tarkastella niitä tarkemmin, totesin, etteivät huovutettavat ole nukanneet pyyhettä, vaan aivan päinvastoin. Nyt minulla on siis lilat tossut sinisin pilkuin. Näyttävät kuvissa kovasti eteerisiltä pilkkuineen, eikö?


Joululahjaksi Susulta saamani punainen Tupa-lanka kiertyi Baktukseksi. 100 g tätä ihanuutta ja nelosen puikot. Ja  miksi minun on aina vaikea tehdä kaksi samanlaista - hihat tulevat aina eri levyisiksi tai pituisiksi, samoin etukappaleet - ja niin tietenkin Baktuksen puoletkin. Ei se nyt haittaa kaulassa, mutta harmittaa ihan noin muuten vaan.

Valkoinen Mustikka on kyllä ihana. Se on Duettia, puikot 4mm, ja tavan mukaan Duetista saa kolmesta kerästä kaksi pipoa - niin nytkin.

Ja sitten alan ansaita puikkovieroitusta - loma alkaa! Ja sen on parhaalla puolella, vielä kaikki edessä ja odottava tunne kutkuttaa. Lomapullat on syöty ja lomapullo odottaa jääkaapissa. Susupa löysi kaupasta mukavannimistä rose-viiniä: Caracara. Joten eiku maistelemaan sitä!

Nautitaan kesästä, kärpäsistä ja tulevista helteistä. Ne alkoivat täällä jo tänään....