NEULEFRIIKKI

Mukavaa kun kävit, tule toistekin!







tiistai 22. joulukuuta 2015

Joulun tervehdys

Kun maass’ on hanki ja järvet jäässä

ja silmä sammunut auringon.

Kun pääsky pitkän on matkan päässä

ja metsä autio, lauluton.

 

Käy lämmin henkäys talvisäässä

kun Joulu on.
 
Kun Joulu on.

 
 
 

keskiviikko 18. marraskuuta 2015

Saumasukkia ja pipoja - Socks and caps

... ehtivät sukkasatoon /Ravelryssä yhtenä projektina) tänä syksynä! Yhdeksän paria tuli tehtyä, kaikki aikuisten sukkia! Hyvä minä!
 
Sain Susulta synttärilahjaksi tämän iloisen harmaan uuden tuttavuuden, Katia Leaves  Susun iloisella irvailulla mun harmaudelle.  Ja ei ku puikoille.
 
Koska lankaa oli 150 g kerässä ja metrimäärä suht sama kuin Pallaksessa niin valitsin
puikkokooksi 3 mm sukkapuikot. Päätin myös tehdä hiukan pidempivartiset sukat.
 
Ajatus oli tehdä tuo kiva kantapää, jonka Susu juuri neulomakerhossa mun vieressä tuhisten purki - pitihän se sitten tehdä ihan kokeillakseni, että pitääkö se purkaa. Toinen idea oli 'saumasukissa', kun sellaisia mulla ei koskaan ole ollut (mulla kun saumat ei pysyis suorina...), niin voisihan ne olla villasukissa!  
 
Tällaiset niistä sitten tuli!
 
We had Sukkasato 2015 from September first to October last, I knitted 9 pairs socks in that time. These were the last ones. New yarn (Katia Leaves) which I got as a gift was nice to knit. The pattern is my own.
 



Lanka oli mukava neuloa ja muodosti kivaa raidoitusta. Käytössä nämä eivät ole vielä olleet, joten kulutuskestosta en tiedä. Varmasti tulee käyttöön itselle! Kiitos Susu!


Sukkasato kampanjan jälkeenkin on sukkia valmistunut ja hiukan pipojakin.

 
Parit lastensukat, itse värjäämät langat, Pallasta.

 
Minullehan kävi alkusyksystä niin, etten löytänyt varastoimiani pipoja ja hanskoja mistään. Huivit olivat tallessa, mutta kesäksi syrjään laittamani pään lämmittimet piileskelivät. Usean kerran yritin niitä etsiä varastosta (joo - onhan se täynnä ja sekaisin...) ja lopulta päädyin siihen että ne ovat varmasti lähteneet kiertoon. Kesällä näet meiltä lähti yksi jos toinenkin kuorma erilaisiin kiertoliikkeisiin - mikä ettei se pipopussukkakin.
Kylmiä päiviä alkoi olla ja ainoa pipo oli puuvillaa.
 
Eli siis tein tarpeeseen! Kerrankin! Aika herkullinen tilanne.
 
Harmaa lanka tuli purettua yhdestä hartiahuivista. Olin onneksi sitä jo aloittanut kun mieheni tuli varastosta itsetyytyväisen näköisenä pipopussukkani kanssa. Vaikkei enää tarpeeseen, niin oli kummiskin kiva tehdä tuota mallia!
 
Malli on Ravelrysta, Citadel ilmaisohje.  Mallissa pipoon tehtiin myös vuori neuloen, mutta minä jätin sen pois. Hyvä ja mieluisa ohje. Halusin sitä kokeilla myös puuvilla-villan Dropsin sekoitelankaan. Kiva lanka - pipoon oikein pehmoinen ja mukava. 2 kerää tarvittiin lankaa ja 4 mm pyöröillä tein.
 
After the Sock campaign I have finalized two children socks, the yarn is Teetee Pallas and dyed by myself.
When the first cold days came, I try to find all my caps from our warehouse. I didn't find them. I know our warehouse has too much stuff and it's nortin order, but still. So I had to knit some - and once in lifetime to real need! I had started that grey one when my husband one night came and brought all my caps...
Not to need anymore, but the pattern was nice, so I have now two more caps.
The gray one is wool, the turquoise is wool-cotton by Drops.
 
Nyt on siis pari uuttakin pipoa vanhojen lisäksi. Kunhan jokaista ehtisi käyttää edes kerran - yksi tai kaksi kun niistä muotoutuu feivoriteiksi ja muut jää pitämättä.  

sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Vauvanpeittoja ja muuta tilkkuilua - Blankets to babies and other quilting

Ei vauvoja tulossa - mutta silti tein pari vauvanpeittoa. Nämä menevät Naantalin tilkkukillan hyväntekeväisyysprojektiin, jossa tehdään vastasyntyneiden osastolle jaettavaksi tilkkupeittoja joulunaikaan. Peittoja on useampia muiden toimesta, nämä kaksi valmistuivat minulta.
 
Blankets for babies for charity Project. The first has been done partly with paper piecing technics. I just wanted to try this pattern, it's nice and easy.
 
 

 
 
Tämä ensimmäinen on tehty osittain paper piecing-menetelmällä. Tarkoittaa jotenkin niin, että nuo kuusikulmiot on muokattu paperimuotin kanssa muotoonsa (harsittu siis se paperimuotti taakse, saumanvarat mukana) ja sitten ommeltu käsin yhteen. Kun valmista on tullut saa paperit poistaa ja tilkku on valmis. Tuon tähtikuvion tein kyllä koneella noihin kuusikulmioihin - malli täältä.  
Minusta käsinompelu on varsin rentouttavaa, ja pala kerrallaan kun tekee, yhtäkkiä huomaa että kun tekee vielä yhden niin sittenhän siitä tuleekin jo vauvanpeitto!
 
Toinen syntyi taas virkaten, mutta samalla tavalla tässäkin etenin. Eli ensin törmäsin kivaan malliin fb-ryhmässä ja sitähän piti kokeilla, miltä se näyttäisi. Mitään hajua ei ollut mitä niistä tulee, kunnes yhtäkkiä huomasin, että vauvanpeiton saan tuolla lankamäärällä. Muutama lappu lisää, yhteenompelu ja taustalle tikkasin saumoja pitkin flanellia ja reunustin sen samalla kankaalla.
 
Lanka on merseroitua puuvillaa, tehokkaalla kierteellä. Sitä minulla oli varastossa yksi puola, ehkä 100 g - ei tullut punnittua. Miltei viimeistä myöden se myös meni, hyvä niin! Yksi puola vähemmän laatikossa.
 
Another one has been crochetted. This has been started just as the first one - I wanted to try this pattern.
 
 
Nämä tabletit valmistuivat jo aikaa sitten, ovat olleet kovassa käytössä ja ehkä toivoisivat jo pesukonekäsittelyä. Aiemmin tein kaksi samanlaista, mutta tikkasin ne eri tavalla, vain suorilla ompeleilla. Nämä taas ovat vapaantikkauksen harjoittelualustoja, huristelin menemään. Tässä näkee selvästi miten tikkauksella syntyy ihan erilaiset tilkkutyöt samoista blokeista.
 
These tablets are an example of quilting - the first two I just sew with straight lines but these I made with free motion quilting, much better ones!  
 


 
Kaunista marraskuuta! Muistakaa heijastimet (mä en muuten muista!) ja se, että kun eletään jo marraskuuta niin talvi ja ekat liukkaat eivät voi enää tulla yllätyksenä tänne etelään!
 
Have a nice time to wait the winter time!

sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Islanti 3.-7.10.2015, in Finnish only

Teimme lyhyen piipahduksen Islannissa. Ennen matkaa ajattelin että Islanti on 'once in the lifetime' kohde - nyt voisin mennä uudestaankin tutustumaan hiukan pidempään satujen saarille.
 
Lentokentältä Keflavikista on jonkin matkaa Reykjavikiin ja siihen väliin mahtui heti ensimmäinen viehättävä kohde: Blue Lagoon. Tämä enemmänkin turisteille suunnattu kylpylä oli louhittu suoraan maastoon - pohja oli luonnon laavakiveä ja muhkurainen, syvyys vajaan metrin. Vesi oli suolaista ja piioksidisavipitoista ja tosi lämmintä. Ilman lämpötila oli lähes nollassa ja siellä oli kyllä tosi kiva pulikoida. - kaikki lämpö ja vesi ihan ilmaiseksi ilman öljylaskua!
Ihmekös sitten Reykjavikissa on 9 kylpylää ja lokakuun alussa oli ainakin maauimala edelleen auki! 
 
 
Eikä siellä näissä luonnon geysireissä uiskenneltu. Tämäkin pikku geysiri on varsin kuuma - siellä olisi keittänyt munat ja potut.


 
Vettä luonnosta löytyy, ja laavakerrostumia!
 

 
Reykjavik oli pikkukaupunki, suht matalasti rakennettua. Suurin osa islantilaisista asuu suur-Reykjavikin alueella. Pääkadulla kyllä sijaitsi kaiken maailman merkkiliikkeitä ja ravintolatarjonta oli runsasta. Turistikrääsää pursusi pääkadun kaupoissa, hiukan syrjemmällä löytyi jo jotain muutakin. Islannissa taitaa piipahtaa aika monta turistia vuodessa.
 
Yksi pikkuyhteys löytyi meidänkin matkoillemme: kävimme Yorkshiressa viikinkien jäljillä ja Irlannissa kuulimme myös viikingeistä - samoin Islannissa.  Islannin naisista 70% on perimä kelttiläinen - miehillä 30%. Miehet taitavat olla viikinkien perua ja naiset orjiksi otettuja matkan varrelta. Ihmekös nuo sadut ja tarinat ovat molemmissa maissa luonteenomaisia - sekä Irlannissa että Islannissa.
 
 

 
Sataman kupeeseen oli rakennettu musiikki- ja konferenssitalo Harpa - aivan järisyttävän hieno rakennus! Seinät lasia, jotka heijastelivat kuin pienet timantit auringon- ja autojen valoissa. Sisätilat huikeat. Minusta Suomeenkin saa rakentaa hienoja arkkitehtoonisia kohteita pieteetillä, ne ovat vain niin upeita!
 
 

 
Käväisimme myös merellä valaita tapaamassa. Nuo valaat tuntuivat olevan kovin ujoja ja nälkäisiä, kävivät vain piipahtamassa pinnalla lyhyesti hengittämässä.
 
 
Merimatka oli rauhallinen ja sateeton- Tuo musiikki- ja konferenssitalo Harpakin näyttäytyi meren suunnasta hienolta.
 
 
 
Sateisen sunnuntain ratoksi isäntä nappasi kuvan pikkutauolta
 - ja nimesi meidän tämän vuoden matkat Nauraviksi Sadepisaroiksi!  






 

keskiviikko 28. lokakuuta 2015

Aivojumppaa - Brain gymnastic

Nämä kaksi työtä aiheuttivat minulle päänvaivaa - ja saivat minut päättämään, että selätän kyllä moiset ohjeet - miksi en selättäisi?
 
Normisukkia olen kutonut syys- lokakuussa nyt 7 paria - siksi piti saada jotain ihan muuta. Kaikki alkoi siitä, kun törmäsin tähän ohjeeseen, Double Heelix. Ilmainen ohje, jopa suomennettuna (nooh - hiukan kapulakielinen). Katsoin ohjetta ja totesin ettei siitä saa mitään selvää - sivujakin oli kunnioitettava määrä. Siispä turvauduin videoon. Monta kertaa. Lanka alkoi höttöstyä ja aina vaan meni purkuun. Nukuin yön yli ja kokeilin aamulla - kirjoitetun ohjeen kanssa! Tadaa - siinä se.
 
Brain gymnastics - these heels were not so easy to knit - but I did it! First with video many many times, then with written pattern - and tadaa - here they are!
 
 


 
Pattern: Double Heelix in Ravelry
Yarn: Teetee Pallas, self dyed for this pattern. 50g+50g.
2.5 mm in heels, 2.75 mm other.
 
Kantapäästä aloitettiin. Pitkillä 2.5 mm pyöröillä, lankoja yhteensä neljä ja ne pyöröpuikon kiemurat. Huoh.
Helpotuksen huokaus kun pääsi sukan teräosaan ja varteen sukkapuikoilla, nyt 2.75 mm. Sen jälkeen ei ollutkaan huolenhäivää!
 
Ihan itselle tehty, nytkin jalassa jo. Jess! Lisää!
 
I dyed this yarn for this pattern - these are for me, and I love them!
 
Minussa on pahasti vikaa siinä kohtaa kun näen jonkun mielenkiintoisen jutskan - mäkin haluun semmoisen! Ja miten se tehdään - kyll määki jos joku muuki! Aijaa? Sitten olenkin jo keskellä sotkua ja ongelmia...
 
Tämä hyppäsi silmille jostain. Ja sitten Päivölässä näin näitä valmiina parikin hienoa pussukkaa. Kun en malttanut odotella Hannele Wakkarin sähköpostia, johon hän lupasi linkin ohjeeseen, niin olin jo törmännyt Craftsyssa tähän malliin: Bionic Gear Bag. Ilmeisimmin tämä on kopio alkuperäisestä - vai kuinka?
 
Is it american positive envy when you see something very interesting and you just want that! If someone has done it I can do it aswell - so I believe in the beginning- And I'm allways there, in mess and problems. So with this also... Here I used from pattern the shapes and the written list of cutting pieces - others I took from video.
 
No just, ei muuta kuin se, että tässä oli yhteensä 5 vetoketjua ommeltavana - siinä toisessa olisi riittänyt 4 vetoketjua....
 
Ja tähänkin joku tositosi tarkka rouva oli tehnyt videon neljässä osassa - miten ompelet tämän pussukan. Ja video näytti suunnilleen pistopistolta sen teon. Sitä hyppelemällä sitten ompelemaan. Itse mallista otin vain kaavan ja leikkuusuunnitelman. 





 
Pussukka on edelleen tyhjillään. Ehkä marinoin sitä taas hetken :) - niin minulla valitettavasti on tapana.
 
This is still empty - maybe I marinade this for a while before use... 
 
Olen huomannut siedättäväni itsessäni epätäydellisyyttä - kun on kasvatettu niin, ettei virheitä saa tehdä - tai ainakin se on kauhee häpee, jos tekee. Kauan kauan sitten jo blogissakin kirjoittelin pöysteistä - niistä pikkuvirheistä joita tuloksissa aina pitäisi olla, jotta ne Tom Pöystin mielestä ovat elämänmakuisia. Niitä pöystejä, joita tyhmä ei näe ja viisas ei virka.
 
Making these things are the toleration agains perfectness. It was too hard to make a mistake in childhood - so I did only those things I surely can in public - I learn myself in my room alone... But once one person said you need those mistakes to get results with life taste. These are very life taste - I try to breath deep and hope that the pictures has been taken from good corner.
 
Nämä työt ovat varsin elämänmakuisia! Ja siedättelen vieläkin. Hengittelen syvään ja nautin lopputuloksista. Toivottavasti kuvat ovat suopeista kulmista otettuja....

perjantai 2. lokakuuta 2015

Mitään valmista?? - Nothing finished??


Heips kukkuu - onpa täällä ollut taas hiljaista. Koko ajan teen sen kun kerkeän, eikä mitään näytettävää. Kummallista?

Kävin viikonloppukurssilla Päivölän kansanopistossa - aiheena vapaa tikkaus. Hikisiä tunteja koneen vieressä hartiat jumissa ja sitä rataa. Tässä tuotoksia - siis laihanlaisia....

Tämä pussukka hyppäsi heti kässypussiksi ja kiva sellainen onkin. Sen teimme välipalatyöksi.

 
Tässä innostuneena kokeilin kotonakin ja tikkasin tuon reunakaitaleen. Vauvanpeittohan tuosta on tulossa, jos se joskus valmiiksi tulee. Rennompi ote on kyllä tuohon vapaatikkaukseen, ei tarvitse jännittää joka pistoa.
 
 
Pari tablettiakin tein - johon mies sitten totesi, että näitä tarvittais 6 lisää. Onneksi mun kankaat loppuivat kesken - pari on tulossa vielä.  Tässä tikkasin suoraa tikkausta normi tavalla, eikä tuo nyt kauhean kaunista katseltavaa ole. Mutta hyviä lautasen alusia ovat olleet.



Jo keväällä sain päähäni että kaveri tarttee kaulahuivin. Hän oli ostanut ruskean tikkitakin ja sanoin siinä ääneen, että oranssi kaulahuivi sopisi tuohon hyvin. Ja näin mulla sitten käy: lanka oli valmiina oma värjäämänä (teetee alpakka), mallikin on oma ja omin kätösin sen tekaisin heti keväällä. Vasta nyt sain ojentaa rouvalle lahjan, kun hän täytti vuosia. Tässä lämmitetään oikeasti kipeitä hartioita - hiukan aiemmin niitä hierottiin ja niihin siveltiin lääkevoidetta. Kuntoon tuli - huivin ansioista tietenkin!



 
 
Tuossa huivikuvassa oltiin Taivassalossa tilkkukillan syysretkellä. Syötiin, syötiin, syötiin ja tehtiin hiukan kässyjä.
 
Sukkasatoon olen keräillyt sukkatekeleitäni, ne ovat omassa projektissaan Ravelryssa.
 
Puikoilla on villatakki - näkyi pussukkakuvassa ja sukat. Tilkkuilussa kesken on pari peittoa ja tabletit ja ideoita pää täynnä, kun ehtis vaan. Kiirutta pukkaa....
 
Mukavaa syksyä - mä livahdan nyt maasta pois  luoteeseen - parinkin lätäkön taakse saarelle.

perjantai 28. elokuuta 2015

Rymättyläläinen - from Rymättylä


Tällaista kantapäätä en olekaan ennen tavannut. Paikallisen Kakskertaseuran Neulomakerhon Eila kutsui sitä rymättyläläiseksi. Pitihän sitä kokeilla.

Silmukoita ei siis poimita kantalapusta kaikkia kerralla. Tässä poimin 4 s, käännyin, poimin toisesta reunasta 4 s, käännyin jne, kunnes kaikki silmukat on poimittu. Kuten näkyy kantalapun reunaan syntyy väljyyttä.

Ei paha, oikeastaan minun jalkaani oikeinkin hyvä kantapää. Sopii kuin sukka.

This heel is different, I have never seen it before. We have here near an association where we have a group of ladies in knitting club. In this club Eila knitted socks and called this model as 'from Rymättylä'. Fits as a sock.

Ps. Rymättylä Wikipediassa - nykyisin osa Naantalia.

maanantai 24. elokuuta 2015

Kesä - Summer

Kesä mennä hurahti paitsi että vasta nyt elokuussa se vasta kuumat heitti. Mutta kun oli mukavan viileää, niin saattoi neuloa vaikkapa villapaidan.
 



 
Pattern: Antler Ankestrick
Yarn: Sandnes Mini Duett, color 4762, 55% cotton, 45% merinowool, 50g=175m, about 8 skeins
Picks: 3 mm
 
No well. Pienen ponnistelun jälkeen tämä malli oli tosi mukava. Piti laskea silmukat uusiksi, piti yrittää ymmärtää ylhäältä alas neulottavan paidan kaulus- ja olkaosaa, mutta ohje oli hyvä ja kertoi aina, mitä osaa neulotaan. Ja istuvakin tuli! Varmasti käytössä viileämmillä keleillä, kun taas lämmikettä tarvitaan. Hyvä!
 
Antler is a well written pattern. It was not so easy to understand how it all happened, but in pattern this was clarified well. I like this!
 
Sitten kesäkässynä tietty yks virkkaus. Piti tulla pusero ja tulikin huivi. Paloista tämä tehtiin, ommeltiin yhteen, ja taas ihan VSomaKoppa- mallilla. Koukuttaa.
Lanka on kouluajoilta, Noon Knitin ohutta pellavaa, jota tuli hamstrattua ihan olan takaa. Kiva virkattavakin!



 
This shawl is linen from my school-phase. I made it with the pattern of VSomaKoppa.
 
Vanhojen varastojen purkua lisää. Tämänkin puseron lanka on kouluajoilta, nyt taas yhden opettajan varastontyhjennyksestä. Väri oli ihana, ja on vieläkin, mutta on vaan jäänyt tuonne. Oikein kiva peruspusero siitä tulikin! Koneella tein suorat osuudet vanhan puseron mitoilla, ja ainaoikein-reunat pistelin 3 mm puikoilla.

 
This yarn is also from my school-phase, 100% Cotton. I knitted this with knitting machine with the measurement of old blouse and handknitted the edges. I like this simple model!
 
Neuleretriitin vietin tänä kesänä Irlannissa Vaelsimme saksalaisryhmän kanssa luoteisrannikolla viikon. Irlanti osoitti vetisyytensä ja tuon keikan jälkeen Suomen kesä on tuntunut tosi hyvältä! Kun hiukan kärsii niin kaikesta on tyytyväinen palatessaan!
 



 
We were in Ireland, there I had my 'no-knitting-week' this year. Quite rainy weather so Finnish 'cold and rainy' summer was just a nice weather for us after this week!