Väärään aikaan - wrong timing

Cara täällä heippa!

Piiku se on jaksanut valittaa tänä syksynä aikatauluja. Siis kun heinäkuun helteillä piti alkaa ostamaan syksyvaatteita – ne kun ovat hänen kokoisiltaan kuulemma loppu jo elokuussa! Ymmärtäähän sen, että varastoja pidetään pieninä, kuulemma, mutta ei oikein motivaatio ole kohdallaan hehkeimpänä kesähelteellä miettiä syksyn varustuksia.

Kuitenkin helteilläkin Piiku olis tehnyt jo syksyn neuleita – että ne olis sitten heti valmiina, kun kylmät tulevat – siis nyt. Vaan mitä ihmettä? Lankakaupasta ei löydy mitään uusia syksyn lankoja? Modakin antaa kesänumerossaan kesäasujen malleja – siis haloo? Ne on tehty jo toukokuussa odotellen kesähelteitä.

Mitähän blondilogiikkaa se sitten on, että Piiku ajoi munt kaljuksi nyt? Siis mä hikoilin ja hikoilin heinäkuussa ja nyt kun tuli kylmät, niin ei ku parturiin. Kyllä mää vaan niin kauhiasti ihmettelen tuota logiikkaa. Ja ihminen on kuulemma viisas Luomakunnan kruunu. Pyh ja pah!

No nyt mää sitten palelen. Kierrän sohvalta tv-tuolin kautta omalle tuolilleni – pehmusteet kun puuttuvat, niin lattia on kamalan kova.

Joo, myönnetään – mää näen paremmin. Ja myönnetään sekin, etten kerää siemeniä turkkiini ollenkaan niin paljoa. Ja vielä sekin, että punkit löytyvät helpommin, jos minä nyt niitä keräänkään, ei porukat ole yhtään löytänyt. Öljyä on toki valeltu niskaan, ehkä se on pitänyt ne multa pois – Tassulta se ei ole onnistunut. Missä lienee kissapoika vaeltelevan.

Piiku se tuossa taas kuvaili aika mielenkiintoisen näköisiä juttuja, mä olisin halunnut niihin tutustua paremminkin. Syykin kyllä selvisi: mielenkiintoinen tuoksu oli namipala joka oli piilotettu niiden alle – miksiköhän? No joo, näitä se kuulemma taas alkaa tekemään jossain kampanjassa, ja nää on verryttelyä. Työkaverille kuulemma menevät.

Perussukat, Susun Maija-ohjeella, noin koko 40
Novita Kukkaketo, noin 100 g
puikot 3 mm knitpro.

Mä taas totuttelen näihin karvoihin. Onnekseni mun masu ei ollut ollenkaan niin paksu, kuin luulin. Kehtaan tälläkin tavoin pukeutuneena kulkea ja mennä agilityynkin. Se masuhan paisui kun olen syönyt koko kesän kortisoni-karkkeja, nyt en saa niitä kuin yhden joka toinen päivä, alussa sainkin viisi joka päivä – ja vatsalääkkeet päälle, että olisin moisen määrän kestänyt. Iho on kestänyt hyvin, etujalan kyynärvarressa on yksi nirhama, jota Piiku rasvailee. Etujalat on aina vaikeet kun sen koneen kanssa karvoja otetaan, mutta nyt se oli ihan mahdotonta. Jos olisin osannut hekottaa, olisin tehnyt niin – nyt vain hypin ja sätkin. Piikun oli kaivettava sakset esille ja nyrhittävä pahimmat paikat niillä. Sen kestin just ja just. Sanovat että se lääke ohentaa ihoa, ehkä niin juuri on käynyt – tiedä häntä.

Terveiset kaikille – syksy on kivaa aikaa, jaksaa taas juoksennella metsässä ja tiellä lelun perässä. Ja kun se Agilitykin alkoi. Hymyillään kun tavataan, heippa!

Hi, this is Cara speaking!


Piiku has been mad about bad timings. Why to choose new Autumn clothes in July, or do your Autumn and Winter clothes only on September or October?

And what makes her to cut my hair just now when the cold winds are blowing? I can’t understand her logic at all – a blond one!


Now I can’t sleep on the floor – too tough without any hair around me. I agree that I see now better and I don’t collect so much stuff from woods. But I’m freezing, is it fair while I had so warm during summer?


Piiku made these socks as a stretching to becoming campaign – she will attend to Sukkasato and knit the socks to Turku University Hospital cancer patients. This pair is to her workmate.


I try to get used to this hair again. I was worried about my figure – I have got some weight while I have got medicin all the summer. Not bad at all – I can go to agility-field as well. It’s very nice, also the excersises in Woods and with my toys outside.

Have a nice Autumn all of you, and keep smiling!