Kesäkukka-pelargonia jaksaa kukkia - nostin sen terassille, jossa se säästyi yöpakkasilta (onko niitä ollutkaan?). Silloin oli auki yksi kukka, mutta tämä on sitkeää laatua ja avaa kukkia vielä pimeimpään aikaankin. Väriä ei riitä enää - kesällä tämä kukki lohenpunaisin kukin.
Our winter is very nice and warm - and dark while we don't have any snow and it's raining every day like a hell. Something nice still: my summer flower is still blooming.
Tämä orkidean olen hankkinut varmasti kymmenen vuotta sitten. Omituisena virherkasvina se kuitenkin on seurannut meitä muutonkin yli. Se on ollut melkein heitteillä, kunnes luin Lankapirtin Matleenan ohjeet, miten hänen orkideansa kukkivat vuodesta toiseen. Siitä asti on minunkin orkideani hörppinyt viikottain kaffeannoksensa, ilman sokerinpalaa kylläkin.
Kukan aukeamista olemme saaneet odottaa tosi kärsivällisesti. Kukkanupuksi se pieni nysty tunnistautui jo alkusyksystä. Odottelin sen avautumista ennen matkaa ja kun niin ei käynyt, sanoin tälle orkidealleni, että nyt saat pitää kukan avaamattomana, kunnes tulemme takaisin. Lupasin hyvät kaffeplöröt heti palattuamme. Ja kukka piti sanansa - ja niin minäkin. Nyt kukista on auennut yksi - voi miten onnellinen kaffenkeittäjä täällä siitä intoilee!
Old orchidea is blooming aswell, at last! I got instructions from Lankapirtin Matleena to give her some coffee - and she gave us this marvellous flower! I'm a good coffee-cooker!
Kiitos Matleena!
Siellä maailmalla törmättiin useasti näihin käsivarren lämmittimiin, mitä ihmettä ne sitten ovatkaan nimeltään. Pitihän sellaiset tehdä! Tunikasta (liivihameesta) jäi hiukan lankaa ja ajattelin että sen kanssa nämä lämmittimet ovat paikallaan, niin sitten valikoitui langaksi tämä ihana fuksian punainen. Koneella hurauttelin ja ihan käyttökelpoiset niistä tuli, joskaan ei ihan salonkikelpoiset.
These mittens I made for that tunic-without-sleeves to warm up my arms and wrists.
Pimeintä aikaa eletään, mutta pian se päättyy taas! Eikö olekin kummallista, että aina se kuitenkin joskus loppuu vaikka välillä tuntuu siltä, ettei se lopu koskaan. Vaan taas se torstaina löytää lakipisteensä ja sitten pudottelemme taas kevääseen!
Next Thursday is the shortest day of the year - so the darkest one as well. After that we will go fast to the Spring time and never endless sun. Now just give the candle lights lighten our days!
Kynttilät palamaan ja aamuiset kirkasvalohörpyt, niin selviämme taas tästäkin pimeydestä.
4 kommenttia:
Olipas ilo kuulla, että sinunkin orkideasi alkoi kukkia! Niin ne yhteiset kahvihetket antavat potkua orkideallekin ja halua miellyttää emäntää. Kun on hyvät välit, tietää saavansa jatkossakin kaffetta! ;DD Minulla on nyt kukassa vain yksi kuudesta orkideastani, mutta eiköhän kukkia ala taas ilmaantumaan.
Minäkin olen miettinyt tuollaisten irtohihojen tekoa itselleni. Kun luen aina iltaisin vuoteessa tuntejakin, niin käsiä tahtoo palella eikä aina kämmekkäät tunnu riittävän pitkiltä.
Kukkaa pukkaa mullakin vaikka en ole kaffetta Orkulle keitellytkään. Hihat on kivat ja kauniin väriset. Miten niin ei salonkikelpoiset?
Päivän pitenemistä odotellen...
Tuuks poikkeemaan joku päivä? Kerrankin näkisit mun huusollini siistinä ja puts plank!
Rannelämmittimet ovat kätevät useissa tilanteissa. Olen käyttänyt niitä mm. lenkillä ja erilaisissa paikoissa (tilaisuuksissa), jos koneellinen ilmastointi aiheuttaa vedon tunteen. Kiitos sinne, että minulla on lämmittimet!
Hienosti orkideasi kukkii! Meidän vastaava tipahti lattialle ja nyt odottelen jännityksellä, vieläkö se toipuu.
Lähetä kommentti