Harlekiini ja ingallsinlaura

Kolmas kerta toden sanoo. Eli kun kolmannen Noroni tein, ei kerä enää tuottanut yllätystä. Ostaessani tähän harlekiiniin langat sain kädestä pitäen opastusta Noro-kerän tutkimiseen ja lopputulos onkin sitten juuri se mitä halusinkin.

III Baktus, eli Harlekiini
Noro Silk Garden väri 301 300 g - muutama metri jämiä
5½ Knit picksit

Toinen onkin jo tätä laatua tilauksessa pukinkonttiin.

Tätä voisi jo juhlia! Vihdoinkin....

Pitsineuleinen neulejakku , Ingallsinlaura

Teetee Primavera väri 1023, 700-750 g

4½ Knitpicksit

Väri on tietenkin näin marraskuun harmaudessa oikein inspiroiva. Kirkkaana kesäpäivänä tämä valinta saattoi olla hyväkin, mutta mitä pidemmälle syksy sai, sen vähemmän innostusta tämän tekemiseen löytyi. Lisäksi tein korjauksia jo valmiiseen jakkuun, koskapa siitä tuli aivan liian painava pitkänä. Lyhensin sitä, tein kohtuullisemman helman (silmukoita on noin 5 kertainen määrä helmasilmukoihin verrattuna) ja tein päättelyn yksinkertaisella langalla. Hihat menivät myös lyhennykseen - otin resorin kokonaan pois ja korvasin sen i-cordilla. Lisäksi tein i-cord nauhan tuohon rinnan alle, jotta painava alaosa ei valauttaisi pitsiä napaan asti.

Mutta tyytyväinen olen jakkuuni!

Ja nyt puikoilla onkin sitten jo punaista...

Caran kanssa metsässä sateessa. Siis marraskuun 21.päivänä poimin kanttarelleja! Syötiin parempiin suihin kastikkeessa.

Ja Cara sitten lenkin jälkeen keskellä keitiön lattiaa ruuanlaiton lomassa... Kertaakaan en potkinut Caraa, vaikka makasai ihan strategisesti keskellä lattiaa! Kuva onkin harvinaisuus: yleensä Cara nousee heti 'asentoon', kun kuulee kameraa avattavan. Nyt taisi unet maistaa raskaasti.

Baktus II - ja kummallinen lankakerä

Ostinpa Noron sukkalankaa huivia varten. Se oli tarkoitus tehdä värikkäälle persoonalle, ja odotukset olivat korkealla, koska kerän päällä oli vahva turkoosi ja lila.

Kun sitten aloin tehdä, sain kerän sisältä ruskeata, vauvan kakkan ruskeata ja lisää ruskeata. Mieliala alkoi laskea, kunnes havahduin tosi hasusun raitaan:


Siis keskellä värikästä huivia vaaleanharmaa, jossa jopa vaaleansinistä. Auts. Yön yli mietin tässä kohtaa, ja eiku purkamaan pois moinen harmaa pläjäys.

Tässä sitten Baktus II ilman harmaata raitaa keskellä. Onhan tässäkin 'hyvät värit', mutta ei se ihan nyt ole sitä, mitä ajattelin 'värikkäällä'. Eikä siis mene lahjaksi värikkäälle persoonalle, vaikka nyt kuvassa paremmalta näyttääkin kuin muutama päivä sitten.

Baktus II

Noro Silk Garden Sock Yarn, väri S245

Metalliset 3½ puikot

menekki 100g - harmaa raita ja joku metri.

Opin siis jotakin: Noroa ei ole kerän päälle katsomista vaan sitä on tuljutettava ja tutkittava oikein kunnolla. Jotta saisi sellaisen version, jota haluaa....

Skorppari-tytär 17 sormea - ONNEA!!

Seitsentoistavuotisna on neito kaunehin!

Niin ne vuodet kuluvat. Äkkiä. Tytär jo kolkuttelee aikuisuuden portteja, vaikka juuri oli pikkuvauva.

Kaikki muuttuu. Samat sukulaiset synttäreillä vuodesta toiseen. Nyt vain juhlakalu itse tekee kakun ja määrää tahdin. Kynttilöitä ei enää kakkuun laiteta, mutta vadelmilla merkitään ikä kakkuun. Nyt on elämä ihan erilaista kuin eilen vain kuusitoistavuotiaana....

Kakku syötiin ja hyväksi todettiin. Muisteltiin menneitä ja oli kivaa. Ensi vuonna taas uusiksi.

Setti

Ensimmäinen Baktukseni. Olo on harras.

Ja tässä loput setistä. Pipon malli on Knittystä . Mallineule oli helppo, mutta kavennuskohdat vaativat tarkkaavaisuutta. Hyvä pipo ja eka joka mun päässä ei näytä ihan naurettavalta!

Tein sitten myös kämmekkäät settiin, sama mallineule kuin pipossa.

Lankana Tallinnan tuliainen G-B Jil Color, 100% superwash villa.

Lankaa kului koko settiin alle 250g.

Puikot 3.5 Ruuunpuiset, paitsi huivissa pitkät bambut.

Alla on skorpparineidon kynnet kuvattu kämmekkäissä.... :)

Ja tuttujakin oli kylässä. Eipä nämä sille mitään voi, että ovat suloisia....

Piikun luvattomat ja luvalliset mallit

Leijonaprinsi kävi kylässä ja olipa siinä Caralla ihmettelemistä. Piti laittaa hänet jäähylle terassille, kun alkoi haukkua ääntelevää pikkupoikaa - joka sitten pelästyi, ja alkoi oikeasti äännellä.....

Mutta näin likeisissä tunnelmissa oltiin lopulta ja nuo tuotokset tuoksuivat ihanilta! Mutta poika tuli haisteltua kunnolla ja ehtipä lipaista pitkin nenääkin.....

Taannoin tuli käytyä Tallinnassa ja Kaubamajassa törmäsin tähän kaunottareen. Koska lanka oli kotona jo odottamassa, päätin kaapata mallin mukaani.

Ja tältä tämä näyttää miehen asettelemana...

Tällainen siitä tuli! Vajaa 6 kerää Sirdar Eco Wool dk, 4½ mm Knitpro pyöröpuikoilla, eikä yhtään neulottavaa saumaa. Lanka oli jäykkää ja työ alkoi luistaa vasta loppupuolella. Nyt kyllä se on juuri sellainen tömäkkä liivi, jollaisen sen halusinkin olevan. Lanka on ihanan rouheaa, sellaista josta mun lapsuudessa tehtiin villapaitoja!

Tästä lähdin liikkeelle: tulostin kuvat, tein mallitilkun (tai no hiukan sinne päin!), laskeskelin ja kokeilin. Nämä keltaiset lappuset olivat muistiinpanoni... hehee! Tällainen on, kun on hosutiina!

Tässä päälläni, tarkoitus oli saada tunikaan selän ja niskan lämmittäjä. Hyvä tuli. Mietin vielä, laitanko neppareita - alkuperäisessä oli. Minusta se on kiva noinkin.

Tämä taas on kurssin tulosta: olin loistekranssikurssilla Taitokeskus Juseliuksessa. Siitä on aikaa jo toista viikkoa, mutta unohdin sen melkein tuonne kaapin päälle, kunnes se osui silmiini eilen. Joten: tässä se nyt on!

Tykkään siitä kyllä nyt kun se on valmiina ikkunassa. Sen tekeminen oli aika rankkaa. Kurssilla oli mukavaa, vetäjä oli innostunut ja taitava ja porukka kivaa. Mutta loppuunsaattaminen kotona oli puurtamista jo. Miksei joskus voisi tehdä toisenkin, mutta ei ihan nyt vielä....

Lankapirtin ohjeen mukaan tein tämän pesulapun. Lanka on Anttilasta, Minniä. Ajatus on jälleen kerran tosi hieno, nielinhän tiskiliina-ideankin karvoineen päivineen. Susun kanssa päivittelimme, jaksaako moisia tehdäkään. Vaan kun tein, ja kokeilin, totesin että oikein hyvin toimivat ainakin tiskialtaan ja lavuaarien pesussa. Kuulemma myös kaakelien saumat puhdistuvat.Ihme ja kumma. Isännällekin jo ehdin kehua, että ottaa käyttöön!

Ja kuten huomaat, se piti kuvata käytön jälkeen - joten vain märkä vana jäi pöydänpintaan osoittamaan, että tulipa siirrettyä sitä, jotta saan paremman kuvan!