Pihalla kukkivat kukkaset kuin viimeistä päivää!
The flowers in our yard are beautiful.
Onko kellään ollut sellaista neuletta koskaan, josta ei voi luopua? Ja kun siitä on ihan oikeasti aika jättänyt, se heitetään roskiin lopulta? Ja sitten aletaan etsiä kuumeisesti samanlaista lankaa, josta sen saisi tehtyä uudestaan!
Minullapa on!
AIkoinaan - siis kauan kauan sitten tein pitsijakun Novitan Cottonellasta - muistatko? Puuvillan ja akryylin sekoitetta. Se oli pellavan värinen ja se palveli minua kauan - siis aivan liian kauan. Ja ainakin 5 vuotta olen etsinyt uudestaan 'cottonellaa'. Ei löydy, ei. Tai luulin jo kerran löytyneen, mutta ei todellakaan. Ja jakku lähti samantien kiertoon.
Have you had ever a knit that is just fabulous and you just can't leave it at all? I have had. I was wearing it too much and too long, before I discarded it. After that I have tried to find a yarn to do it again... And then I found - and here it is again!!!
Sitten toukokuussa tänä vuonna The Lankakaupan sivuliike avasi auton takaluukkuun lankakaupan Hirvensalon kaupan parkkipaikalla. Ja siellä se oli, kauan kaivattu, pitkään haikailtu. Ja nyt minulla on taas SE.
Jakku, Novita neuleet 2/1996. Jacket.
Rowan purelife Revive,36 % recycled silk, 36% recycled cotton, 28% recycled viscose.
468 g, 1170 m.
Puikot 4½mm.
Pitsineule on sen verran haastavaa, että myös nurjat kerrokset ovat pitsineuletta. Mutta tämänkin mallin oppii ulkoa.
Lace model was challenging, every row had to do it, but you can remember it after a while.
Tykkää tykkää....
I love this!
11 kommenttia:
Kyllä kelpaa tuollainen kaunis takki päällä tanssahdella. Ihana mallineule.
Tosi ihana. Oikea kierrätysneule. Malli ja langat... Vielä sivuliikkeen takakontista:-) Mulla on parikin samanlaista - ei malta luopua vaikka oikeasti neuleesta aika on jättänyt jo ajat sitten. Yhden olen yrittäny kerran uusia mut se vanha on aina vaan niin rakas...
Viimeinen lomapäviä takana eikä silmukoita juur ollekaan. Voiko tätä kutsua lomaksi neuleista?
Upea neuletakki!
Todella ihana neulejakku! Tuo malli taitaa olla Frost flower, se onkin todella haastava, mutta tässäkin työ tekijänsä palkitsee. Mukavia elokuisia päiviä sinulle!
Voi minullakin oli luonnonvalkoinen Cottonella-pusero joka oli lempineule. Kun kasvoin siitä ulos se siirtyi sisarelleni.Sisareni ja miehensä pitivät vielä rikkinäistäkin puseroa päällä maalla ollessaan.Isän taloa tyhjennettäessä vietimme hetken miettien raaskiiko puseron heittää pois. Olihan siitä luovuttava viimein.
Hieno!
Onpa kaunis! Värikin on aivan upea.
Kaunis jakku! Kun jo nyt teet noin hienoja neuleita, mitä mahdatkaan kutoa jonkin ajan päästä...
Minäkin tykkään tuosta mallista, siinä on sitä jotakin. Muistelen kun tein huivin samalla kuviolla, niin ei meinannut millään mennä perille että nurjallakin kerroksella tehdään langankiertoja.
Onpa vielä tuo mainitsemasi lehtikin tallella. Välillä aina olen miettinyt joskoan pitäisi neuloa.
Siis apua, kun tämä takki on IHANA, miten mulla on voinut mennä koko postaus ohi? Se on varmaan tämä työnteko loman jälkeen... mutta tämä on kertakaikkisen upea! Nyt mun pitää mennä koluamaan viime vuosituhannen aikaista neulelehtikasaa ja kaivaa malli esiin, tahtoo samanlaisen! Voi kun sais vielä sitä Cottonellaa... mutta onneksi on Susu!
En tietenkään löytänyt juuri sitä lehteä :-( Jos skannaus onnistuu, niin sähköpostilla voi heittää ihalaiskan piste ihanuudet at gmail piste com. Jos faksata haluat, niin laita sähköpostia, niin saat faksin numeron. Ei mitään kiirusta, näitten kyjyjen kanssa menee vielä tovi! Kiittäen etukäteen.
Lähetä kommentti