Mollisoinnut

 

Kaikkihan sen tietävät, että tykkään harmaasta. Susu sitä ilmaisee sanalla iloisen harmaa... Tämä vuoden vaihde ja alkuvuosi on kulkenut mollisointuisena, harmaakin on ollut melkein liian iloinen väri - vai onko se väri ollenkaan? Pikkuhiljaa totuttelen tässä keväisen väriloiston alkuun, ehkäpä tämä tästä iloksi joskus muuttuu vielä - näinhän siinä yleensä käy?

 

 

 Mulla oli tarkoitus saada pitkä rento villatakki. Ja saada kulumaan Rowanin Felted tweed kokoelmaa. Lopputuloksena oli kyllä villatakki, mutta lankakokoelma sen kun kasvoi.

 

 

Pattern: Start with Antler, after that my own

Yarn: Rowan Felted tweed, sticks 4 mm

 

Kolmas malli Antler-aloituksella. Tuli tästäkin ihan mukava. Hyvä malli, helppo seurata. Muuten sitten suihkin oman pään mukaan. Pikku taskut tein jotta pääsen niissä roikkumaan - rentohan tämän piti olla. Nappilista on I-cord, joka on ommeltu kiinni reunaan.

 

Joo-o, se on aikalailla ollut kaapissa vielä marinoitumassa, ehkä ensi talvena?

 

 

Nämä yhdet sukat putosivat puikoilta eilen. Oikein kiva lanka neuloa,  Grundl Hot Socks Rubin 4-ply bambusukkalanka sukkalanka. Ja lanka kiilsi vielä, oikein kaunista tuli.

 

Jotakin on ommeltukin. Tämä kassi oli taas yksi kötöstely, tein ja purin, eikä se vieläkään ole ihan kunnossa. Ohje oli saksankielinen, eikä siitä sitten ihan loppuun asti ollut apua - teksti kun ei kääntynyt suomeksi ihan tuosta vaan. Mutta tilkkupinta on kaunis - ja käytössäkin on jo ollut.

 

Hauskoja pikku juttujakin on valmistunut, kuten kupin aluset ja patalaput. Patalapuissa on omavärjäämät kankaat, ne tehtiin viikonloppukurssilla Naantalin killan tilkkupajassa.

 

Tämä pussukka onkin sitten jo ihme pussukka. Se syntyy taittelemalla ja yhden sauman neulomisella. Pari ekaa meni harjoitellessa, tässä tyttärelle tehty IPhone pussukka oma värjäämällä kankaalla...

 

 

Ja nämä ehkä ovat jo matkanneet Espanjassa pikkuisen neidin ja herran kaulassa passeja kantaen. Kanteen ompelin vielä muovitaskun - neidin pussukkaan tuli onnittelukortti ja miehenalun pussukkaan laittavat sitten itse lapun tai ei. Ja omavärjäämät ovat kankaat näissäkin.

 

Seuraava sekoilu oli sitten nämä pikku pussukat, niitä alkoi ilmiintyä ihan vauhdilla yks kaunis päivä. Kone vaan surrasi ja aina tuli pussukka!

 

Vesijumppakassi minulta on puuttunut jo jonkin aikaa. Eurokankaassa näin jo sisään astuessa tämän kankaan houkuttelevan kässypuuvillojen luo. Pakkohan se oli ottaa, ja samantien tiesin että se on sitten sitä vesijumppaa varten. Pohjaan ompelin ommeltavaa muovia/kristallimuovia, jota ostin Turusta askartelukaupasta. Verkkokaupoista sitä tuntuu saavan.

 

Kokeiltu on ja toimii!