Minustahan ilmeisesti oltiin tekemässä joskus ammoin orankia - ainakin käsien pituus kertoo sellaisista suunnitelmista. Se taas on johtanut siihen, että talvitakeissa hihat ovat hyvin usein liian lyhyet - ja kämmekkäät ovat joko liian lyhyet tai sitten ne lerputtavat ihan kiusallaan hihoista miten sattuu. Nyt ei lerputa. Tein hihojen sivuun peukalonaukot ja nyt pysyy myös ranteet lämpiminä - toivottavasti....
Tämä on varmasti käyttökelpoinen syksyn viimoissa.
This jacket was knitted because I had this lila yarn. It's Sandnes Mini duett from year 2011. The yellow one is Sandnes garn Babyull Lanett. See the thumbs - I made a hole for them to keep sleeves still when this is under the winter jacket.
Muistatko vielä tämän? Elettiin vuoden 2012 loppukesää. Lankahan on ihanaa Rowanin Purelife revivea - ruskeasta tein Simply the best - villatakin, (2011 loppukesällä) joka edelleen on nimensä mukaisesti aivan ihana. Ja kuten mulla aina käy, sitä ruskeaa jäi. Sitten näin tuon puseromallin - hankin muita värejä, neuloin puseron ja lankaa jäi edelleenkin.
Se pusero jäi käyttämättä. Kaapissa se virui vajaat 4 vuotta, nyt päätin tehdä jotain. Purin aina-oikein reunat, jatkoin nutun pituutta, tein kaulaukkoon resorin ja poimin hihasilmukat reunoista ja tein vajaamittaiset hihat. Siis aivan ehdoton pusero! Nyt sitä on jo käytetty monet-monet kerrat. Toinen Simply the best....
I knitted one blouse late summer 2012. The yarn was just fantastic - Rowan Purelife revive. I had some skeins of that brown, left from other Project - Simply the best. So I ordered other colours and made that blouse. It has been in safe - not used even once almost 4 years. Now I modified it and I got another Simply the best! I have used it many-many times already.
Ja vielä: jämälangat lähtivät Tampereelle - josko sielläkin syntyisi jotain mukavaa!
Toinen tuunausprojektini on tämä isoäidinneliöiden valmiiksi saattaminen. Tein näitä isoäidin neliöitä about 15 v. sitten. Peittoa piti tulla. Lohkaisin siitä vauvan vaunujen peitoksi jo yhden osan ja nyt kun olemme siivonneet varastoa, tämä tuli taas käteen. Päätin että nyt siitä tulee peitto. Hetken pähkäilin - paloja oli irtonaisina ja kiinnitetyt muodostivat kummallisen epämuodon. Yhtään uutta palaa en tehnyt - ei olisi ollut noita värejäkään. Muutaman palan jopa heitin pois. Nyt tästä torkkupeitosta tuli noin 125 cm x 125 cm.
Grandmothers squares something like 15 years old. I found them and I decided to do 'something', finalize it. I didn't have to crochet any pieces - some of them I threw away. Now it's blanket in size 125 cm x 125 cm. I hope someone gets joy from it.
Ehkä se jollekin tuo iloa!
Illalla lähestyvä matalapaine joka törmää auringonlaskuun tuottaa mielenkiintoisia scifiefektejä. Kuvissa se ei näy, mutta koko maailma oli oranssinkeltainen.
Kuvissa sen sijaan näkyy, ettei riitä vain yksi sateenkaari - niitä on kaksi sisäkkäin.
Low pressure - rain is coming. In the same time the sunset. The heaven was orange-yellow, double rainbow - just amazing. Somewhere there is a treasure - hope someone found it!
Aarretta en lähtenyt hakemaan, vaan lauloin vain mielessäni 'Sateenkaari vie luokse satumaan...'.
2 kommenttia:
Kaunis villatakki! Peitto on niin pirteä, että joku varmasti tykästyy siihen. Hyvää juhannusta!
Huh huh, ei ole puikot ehtineet kylmetä, on sulla sellainen vauhti ollut ja vielä tuollainen peittokin. Kyllähän noita iso-äidin neliöita virkkaa mielellään, mutta se yhdistäminen onkin sitten eri juttu. Minun neliöt ovat vielä ihan irrallaan toisistaan, olleet 10 vuotta. Kauniit neuleet ja nyt ei lopu villatakista hihat, (nimimerkki " Toinen oranki") Hyvää juhannusta.
Lähetä kommentti