Tää se päivä on - This the day!!!

Kevät saa tulla, tämä on nappeja vaille valmis kaapitettavaksi kesään!!!

Spring is allowed to come now - this is finalised (only buttons are missing) and ready to cabinet keeping for summertime!

 

Orkney by Marie Wallin

Yarn Rowan Felted Tweed, 13 colours. Needles 3½ mm.

 

Siinä se nyt on. Tein etukappaleiden listat 4 silmukan iCord-nauhalla. Napit puuttuvat, joten myös napinreikien puolinen lista puuttuu - se odottelee puikoilla kiinnittämistä.

 

Olipas puuha, 3 kuukautta siihen meni. Tein toki muutakin matkalla, mutta pienempiä vain. Välillä meinasi usko loppua, kyllästytti ja harmitti. Mutta loppusuora oli yhtä kiitoa, koskapa aloin arvuutella tuota myöhäistä kevääntuloa - ei kai se vaan odottanut että minä saan jakkuni kuntoon ja antaa vasta sitten lämpöä??? Sain siis hurjan motiivin saada jakku kuntoon ja kaappiin!! Ja näinhän siinä sitten kävikin - eilinen hurja vesisade vei lumia mennessään, pakkaset ovat tiessään.... Kevät???

 

There it is! At last. 3 months' work. I was motivated no finalize this because I started to think that it's this jacket that keeps the winter here still! I have to finalize it and then it will be spring. ANd it looks like it happens just these days the change.

 

Kenelläkään ei ole samanlaista Orkneyta kuin minulla. Tihrustin noita kaavioita ja valitsin mielestäni oikeat langat, mutta yllätys-yllätys, jossain kohtaa huomasin, että aijuu.... Joten uniikkipa tämä on.

Modauksina tein resorin beigellä ja sinisellä, samoin nappilistat tein sinisellä. Kaulusta modasin myös. Hihoja jouduin pidentämään reilusti - ja niitä jo säveltelin tuosta vaan muutenkin.  Mutta muuten - perusmalli on sama, ja värejä jossain kohtaa vaihtelin.

Höyrytys teki tälle takille tosi hyvää, ikäänkuin kirkasti värejä ja koko takin olemusta. Etteikö se muutenkin tee hyvää villaneuleelle, mutta tässä aivan erityisesti!

Yksi asia harmittaa: olisi pitänyt tallettaa kaikki langanpätkät jotka tuli leikeltyä päättämisen jälkeen. Se olisi ollut mukava röykkiö tässä lisänä. Loppujen lopuksi alkoi jo tuskastuttaa, kun langanpätkiä löytyi uusia aina vaan päättelemättöminä. Vieläkin juuri kuvauksessa hyppäsi pari vielä ilkkumaan, vaan joutuivat näkymättömiin.

Jos tämän piti olla vuoden työ nimikkeellä kulkeva juttu, niin sitähän tuo olikin! En taatusti aloita ihan heti toista!

I made some modelling by myself, but thre are also errors, so this is quite unique Orkney. This was the work of the year - I think I don't start just now another one....

Hullut päivät/Grazy days - all day long

Edelliseen postaukseen viitaten - saanko esitellä: Dinka ja hänen vaimonsa Maria Seppä.

 

Langat olivat mukana täältä:

In last post I told you about Dinka and Maria Seppä - also the yarn shop Pitsi & palmikko - here are the photos.

After Eastern I have had my vacation. We visited St Petersburg, just a fantastic tsaric old part of the town. Old and old - only 300 years. But the buildings and churches were just enourmos and full of gold.
Why grazy days - that traffic jam, and the trafic in metro! Unbelievable!

Pääsiäisestä olen lomaillut. Käväisimme Pietarissa. Allegrolla matkasimme, ja matka taittui tosi nopsaan vaikka Venäjän rajatarkastukset olivat aika kiduttavan tarkkoja. Olinkohan minä passikuvani näköinen??? Ainakin monta kertaa se piti tarkistaa omasta oikeasti pärstästäni.

Kävimme siellä jo kokemassa tämän sunnuntaisen takatalven - eka iltana satoi räntää taivaan täydeltä! Maa valkoisena, ja me ihan märkinä. Mutta ehdittiin me kokea metropolin jatkuvat ruuhkat niin kaupungin kaduilla kuin metrossakin. Lausahdinkin että ollaan jatkuvasti hulluilla päivillä! Nähtiin me jotain tsaarillisesta loistosta ja taivastelimme miten nopeasti kaikki oli rakennettu, kun tsaari päätti Pietarin perustaa - siis vain 300 v. sitten!

Osa kaduista olivat kuin Helsingistä - sekin hätkähdytti. Mutta loppujen lopuksi - Helsinki täytti juuri 250 v - samoihin aikoihin siis Venäjän vallan aikana kaupunkikeskushan syntyi.

Molemmissa käytiin, siis Iisakin kirkossa ja wc:ssä.

Sisältä Iisakin kirkko oli täynnä kirkkotaidetta ja kultaa. Tuohon kupoliin kiipesimme - yli 200 porrasta.

 

Suomalainen sanontahan sanoo, että kun jotain oikein pieteetillä ja kauan tehdään, sitä tehdään kuin Iisakin kirkkoa. Mutta ei tuota kirkkoa rakennettu kuin muutama kymmenen vuotta! Montakohan uhria se vaati?

 

Matkatyönä mukana olivat tavissukat. Siis malliltaan. Tavislankaa ei silti mukana ollut. Tämä jos mikä on aivan ihanaa lankaa - tyyristä, pehmeää ja niin - ihanaa.

BB-socks, yarn Camino alpaca by Bremont, 60% superwashed merino, 20% fine alpaca, 20% nylon. Needles 2½ mm.

Aikaa junamatkoilla oli ruhtinaallisesti - noin 5½ tuntia suuntaansa. Silti sukat jäivät kesken. Ehkä syynä oli hienon puikon kärjen irtoaminen - neuloin sitten neljällä puikolla.

Jotain jujua piti saada - joten vihreä ja punainen vaihtoivat paikkaa toisessa sukassa. Ja vaikka näistä piti tulla itselle hemmottelusukat, niin kun mies kysyi tuleeko ne hänelle, vastasin vain, että totta kai. Eli sinne menivät - hyvään tarpeeseen.

I had with me basic sock knitting. The yarn is just fabulous, Bremont's Camino alpaca.

Tässä kuvassa on monta käden työtä näkyvissä -niin nuo sukat kuin yksi hyshys tekelekin, lisäksi siinä näkyy hiukan ikuisuusprojektiani, joka on nyt saanut hiukan tuulta siipiensä alle. Ehkä ennen vappua.... Niin - ja tietty Carakin on mun kätteni jäljiltä, hänelle saatiin tänään kesäturkki.

Here you can see some of my handworks - the socks, one still secret work, my fair isle eternity project and my dog: she got her summer hair coat.

 

Ja siinä minun kässy- ja tv-tuolin vieressä olevan ikkunan takana istuksii Bigi - vaativasti katsellen, etteikö joku palvelijoista jo nouse ja avaa ovea!

 

Bigi the cat, when she needs to come in, and none is coming immediatelly!

 

Dinka ja Maria Seppä - and other stories

Viikko sitten vietin sanamukaisesti mökissä koko viikonlopun yhdessä yhdeksän muun neulekisällin kanssa. Sunnuntaina paikalle pyyhälsivät myös Åuti-åpe ja yksi neulekisälli lisää. Ja jukra, miten mukavaa meillä oli!

Ruokaa oli joka lähtöön, kakkuja ja leivonnaisia - niin ja karkkia. Joku yritti ehdottaa että meillä oli neuleretriitti, mutta mielestäni vain sanan alkuosa kertoo jotain oikeaa siitä tapaamisesta.

Aikuistestissä minä olin se tiukkapipoinen mummo, kuten rakas neulekisälli kollegani argumentoi saamiani pisteitä - tiukkapipoisuudesta ei muuten testissä puhuttu mitään. Olin muuten lähes ainoa aikuinen porukasta - jopa ihan tenavia oli joukossamme!

Voi kun meillä oli kivaa, ja uuttakin alettiin heti suunnitella.

Ja kun vielä ennen tuota tapaamista vietin rattoisan hetken Pitsi ja palmikko-lankakaupassa, niin....

Siellä tapaamisessa ei voinut olla mukana muuta kuin BB-sukkia. Puheet olivat sen sorttisia, ettei olisi voinut keskittyä muuhun. Niitä sitten onkin syntynyt - sijaistoimintaa siis edelleen.

Parit aikuisten sukat ja kolmet vauvan sukat lähtevät vävykokelaan mukana Turkkiin mammoille ja sukulaisten tyttölapsille - yhdet sukat jäävät tyttären kaverin tyttärelle.

Ikuisuusprojektin toinen hiha on myös edistynyt, joskin tuskaisen vähän, mutta voiton puolella ollaan jo.

Niin - Dinka ja Maria Seppä olivat mukana neulekisällitapaamisessa. Heidät on sijoitettu NoonKnitin tiloihin Haminassa, mutta pääsivät reissulle mukaan, ja osallistuivatkin ahkerasti syöttötuolissa istuen.

Että sellaisia siskokultia me ollaan!

I met my classmates from Neulekisälli class, we had just a wonderful weekend in Lahti area. I hade there only basic socks with me - those are travelling to Turkey with my daughter's boyfriend.
I have also knitted my jacket - the last sleeve is on it's way.....

Dinka and Maria Seppä then - well they are located to NoonKnit in Hamina, but they were with us all the time. So that kind of sisterhood we have!

Sijaistoimintoja - doing something else....

Kun ikuisuusprojekti tympii, niin mitä vaan pukkaa puikoille ja ajatukset vilistävät uusissa ideoissa - joita siis ei voi aloittaa ennenkuin....

Nämä sukkaparit menivät lahjoiksi - ja ne oli siis pakko tehdä. Kaveripariskunta jää ensin vuosilomalle ja siitä eläkkeelle - onnelliset he. Uusi koti on remontissa mutta valmistumassa, aivan upea paikka ja koti. Samassa pikkupuutalossa asuu toisen tyttären perhe. Ei voisi lapsenlapsilla olla ihanampaa tilannetta!

Nenä vihreänä kuuntelin heidän juttujaan - nyt on aikaa vihdoinkin kaikelle kiinnostavalle.

Uusi elämä!

Miesten perussukat, lanka Regia Zima Color, väri 08984. Puikot 3½ mm.

Tykkään. Teen itsellenikin tällaiset. Pirteät ja mukavat neuloa. Toivottavasti kestävät.

Naisten sukat, muistaakseni lanka on Opalin. 2½ mm puikot.

Varren malli on otettu Kotiliedestä Lauran joogasukkamallista. Vaan eipä se ole sen ohjeen mukaista - minä kun luen ohjeita aika viitteellisesti.... Eli siis mukaellut. Nyt tiedän miten Laura sen on ajatellut, mutta nämä ovat nyt tällaiset. Muuten perussukat.

I do anything else than the eternity project. These socks has gone to the couple who will retire after few weeks after their holidays. I'm a little bit envy about their situation....

And here is the jacket - and it will be the eternity project. I'm just bored. And the result is not the same as I have seen in the pictures of other projects. Huoh.... Where to get the motivation to finalize this....

Jaa että kirjoneule.... hmmh - näytänköhän?
Meinaan mun jakusta tulee ihan erilainen Orkney kun muiden.... ei voi mitään. Otin mallikartan netistä, jossa oli korjaus etu- ja takakappaleen kirjoneulekaavioihin. Värikartan otin Suuresta Käsityölehdestä. Jokin kuitenkaan ei mätsää. Lisäksi olen tehnyt virheitä - sen olen huomannut. Tihrustanut mallikarttaa ja valinnut väärät värit....

Hihoissa modasin sen kun ehdin - hihoihin tein pituutta lisää noin 7 cm ja leveyttäkin sen suurimman koon mukaan. Ja nyt ei kaikki olekaan ihan niin kuin Strömsössä.... Pitänee harkita purkutöitä...

Huoh - hiha on vain harsittu paikoilleen.... Ja jakku on edelleen ihan keskeneräinen. Ja motivaatio hiukan hukassa....

Umpioituja - Air tights

Umpioituja neuleita?

Syy on tässä tutkailemassa elämänpiiriään -

Saajat ovat superallergisia kissalle - meidän pikku-Bigi Bigguiselle! Jopa niin, että työkaverini - joka toisen pussin saa, alkaa kyynelehtimään kun minut tapaa työpaikalla. Olen levottomana kysellyt onko syynä minun ilkeyteni tai jokin sellainen, mutta ei kuulemma ole. Ja silmät vuotavat vettä solkenaan... ja tiedän että tytär - joka saa toisen pussin - on vielä pahemmin allerginen kissoille.

Yritin nyt saada kissan karvat ja pölyt poistettua pesemällä neuleet, kuivattelemalla niitä puhtaiden liinojen välissä ja lopulta pussitin ne terassilla.

Viimeiselle alkuperäisen tiimini jäsenelle sukat. Yleensä annan ne kun tulee tasa-kymmeniä täyteen, nyt pitää vain tehdä ja antaa jo puolivälinkrouvissakin. Tästä maailmasta kun ei tiedä milloin jollain on taas YT-lappu kourassa ja katoaa maailman tuuliin tai milloin joku keksii sekoittaa organisaatiota taas johonkin muuhun malliin. Heippa kamut - ja uusia kehiin!

Siksi siis lähin työkaverini saa sukat - jos niitä nyt voi ikinä pitää. Pyyntö oli vaaleansiniset ja vaalean ruskeat pätkävärjätyt, Susu auttoi taas. Stepiä nuo taisivat olla ja kivahan niitä oli tehdä taas pitkästä aikaa ihan käsin. Ja kun oli puikotkin aivan superit, eli ne hiilikuituiset.

Olen joskus tehnyt työkaverille tuollaisen pompula-rätin kuvaputken ja näppiksen puhdistajaksi. Meillä kun on toki omat läppärit, mutta joskus esim. näppis saattaa olla pöydällä käytettävissä ja jää siihen tekemään hommia. Arvatkaa minkä näköisiin näppiksiin olemmekaan törmäilleet? Siistijät eivät koske koneisiin eikä laitteisiin, joten jää omalle kontolle putsailla näppis. Siis rätti on hyvä olla olemassa.

Hän sitten kertoi että hänen 11-vuotias tyttärensä tulee aina joskus silittelemään tuota rättiä hänen kotikonttorillaan. Pitihän tytölle oma tehdä. Katsotaan voiko hän silitellä tätäkin??

Tälle ihanalle otukselle eivät hekään ole allergisia!  Blogikoira Cara se siinä omalla paikallaan (josta joskus tulee sanomista tuon kissakaverin kanssa....)

 I have knitted socks to my team members - the original team was 3 years ago and broken down a long time ago - but I have tried to get socks for everyone when they have their birthdays - round numbers or retireing. But these days are so windy that I had to knit these to my closest collegue when she had her 'round five' few weeks ago.
The other is a  duster - but I think my collegues 11 years old daughter is not willing to use it like that, she will rather stroke it - it's so smooth. 

Why they are in air-tight pussels?
The ladies who are getting these are very allergic to our Bigi The Little cat! So I washed them and made the air-tight packets to the - hope they can use them.

The blog dog Cara is always there, calm and nice.

Kuutamourakointia - Moonlight job

Kehuin Kotilieden 3/2013 kässyjä jossain postauksessani. Hermolepona - tai niin luulin - päätin toteuttaa sen lainepipon. Minulle jäi Adriafilin Primulaa vaaleanharmaana, siitä aloitin yksinkertaisella tikuttamaan. ajatus oli sellaisesta löysästä piposta, joka kivasti sitten putoaa toiselle sivulle. Kun olin tehnyt 15 cm jäin miettimään sen kokoa - eihän se minun päähäni mennyt, ainakaan löysästi. Yhden yön yli nukuttuani päätin aamulla sen purkaa ja tehdä kaksinkertaisesta - pääsisin hiukan lähemmäs mallin tiheyksiä.

Hermolepoa tämän tekeminen ei sitten ollutkaan, kerroksia ja silmuoita oli paljon ja silti piposta tuli - no ihan sopiva, muttei mitenkään sellainen löysä ja 'kiva'. Käyttökelpoinen kyllä.

Tein 5 mm pyöröillä (ihan vain siksi, että toinen 5½ mm pää on kadoksissa???). Ohjeessa aloitettiin 80 silmukalla - minä aloitin sadalla. Noihin laineisiin sitten tarvittiinkin puolet lisää silmukoita. Ja laineen tekeminen ei sitten ollutkaan ihan hermolepoa ja homma kesti aikansa. Mutta tässä se nyt on. Pikkutaisteluni.

This wavehat is my little battle. It was not no easy to get those waves, but here it is at last. The pattern was in Finnish magazine Kotiliesi 3/2013.

Se isompi taisteluni päätyi kuutamourakointiin. Sopivasti on täysikuun aika ja päätin siis urakoida kuutamossa. En bloggaa ennenkuin vartalo-osa on valmis - sen päätin. Kas niin - se valmistui nyt, joten olkaapa hyvät!

My bigger battle is in this phase - only sleves are missing. This fits to me, so no panic anymore.

Kokeiltu on, menee päälle. Hiha aluillaan - sen teen kyllä sukkapuikoilla ja pyöröillä. Ihanaa kun saa tehdä vain oikeita kerroksia....

Maaliskuu - kevättä rinnassa!

Ystävänpäivän sytomyssykampanja päättyi taas - sytocaps&fairisle

Jälleen kerran kampanja maalissa - loppuluvut löytyvät Susun Silmukoista.

Käsityö-Elisasta hain keskiviikkona ison kassillisen myssyjä ja sukkia:

  

Viimeisen kuvan lähetys tuli Joensuusta asti, kiitos!!

Kiitos kaikille kauniista myssyistä ja sukista. Hienoa työtä! Pirjo Haavisto Tyksissä oli kovasti mielissään, ja varsinkin sukat menevät kuin kuumille kiville.

Tällä hetkellä on fiilis 'ei koskaan enää' - ennen ensi vuotta!!!! Ja koko ajanhan myssyjä ja sukkia voi viedä Tyksiin.

Näinpä pitkällä ollaan - kirjoneuletta on jo kainaloihin asti ja kainaloista olen jo ponnistanut osaa toista etukappaletta! Ja nyt jo alan säveltelemään - omia ihania värejä pitää ottaa käyttöön, vaikka ohjeessa olisi jotain muuta. Joten modattukin on joskin varsin vähän....

Sytocap campaign is over again - over 200 caps and some socks also to University Hospital of Turku department 820. Great job again!

My hopeless fairisle seems to have some hope!

Perjantaina otin pikkuvapaan töistä ja huristin Anjalinille Saloon. Siellä oli Bremont-päivät, piti päästä silittelemään ihanuuksia. Puoti oli pullollaan ihmisiä, kaffet ja tarjoilut olivat tosi maittavia. Lankoja ihasteltiin. On ne vaan nameja. Mukaan lähti sukkalankaa 150 g, en kyllä tiedä raaskinko jalkojani maahan laskea ne sukat jalassani - niin ihanan pehmoista lanka oli. Odotan oikein että saisin ne puikoille, mutta nyt on kaksilla puikoilla jo sukat - joten pitää odotella ja tikutella valmiiksi edes toiset noista sukista ennenkuin aloitan uudet. 

Nyt sitten vain hellittelen noita Bremonteja.

Niin ja Steppiäkin 150 g, paksumpaa versiota ja väri oli ihana. 

Kiitos Susu, olipas mukava viikko - kaksi pikkureissua sun kaa!