Tunnustus - Reward

Only in Finnish this time!

Kiitos Susu tunnustuksesta! Eiköhän tässä ole toisinpäin - sinä innostat tekemään aina uusista langoista jotain....

Tunnustuksen "säännöt" ovat seuraavanlaiset:


1.Kiitä tunnustuksen antajaa

2. Jaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle

3. Ilmoita näille kahdeksalle tunnustuksesta.

4. Kerro kahdeksan satunnaista asiaa itsestäsi

Bluenun -                Unelmiesi neuleitten tekijä, uskaltautuu uuteen! Hienoa!
Kokopäiväneuloja - lounaissuomalaista ahkeraa neuleentekijää on mukava seurata,
Langat solmussa -   vilkutukset koulukaverille - tulehan sieltä päivittelemään kuulumisiasi!
mci -                       pohjanmaan kautta koulukaveri!
Pitsi&Palmikko -     nuo rohkeat naiset pitseissään ja palmikoissaan lankakaupan uudet emännät! - niin ja koulukaverit.
Simppelit silmukat ja lempeät lankakerät -
                                Marjutin juttuja lisää!
Pirena -                    voi pitsien taitajaa!
Hepsin höpsötyksiä - Kaakonkulman ahkera neuloja, vaikkei haasteita otakaan vastaan :) - josko nyt?

1. Vietin viime vuoden 4 päivää kahdessa viikossa kouluasioissa. Alkuun olin koulussa nuo päivät, myöhemmin omat työt sovitellen sain viettää kotona paljon aikaa käsitöitä tehden. 330 km suuntaansa oli joskus rankkaa ajettavaa, mutta se kannatti. Olen aika tylsä tien päällä: pysähdyin kerran menomatkalla ja kerran tulomatkalla - joskus kävin Porvoossa lankakaupoilla. Pysähdyspaikat olivat samat ja ostokset olivat sama: iso take away kuppi teetä maidon kera!

2. Ihmisellä ei koskaan ole liikaa yhteisöjä, joihin kuuluu. Olen todella kiitollinen neulekisällien yhteisöstä, johon itseoikeutetusti kuului tietysti myös Åuti. Ikävä painaa. Itse taisin olla välillä huonoa seuraa - syksy oli rankkaa ja vasta kun sain suuni auki tuolla koulussa, alkoi helpottaa. Kyllä vertaistuki on maailman parasta!

3. Koulu alkoi vuosi sitten - pääsisipä vielä. Mutta se ryhmä on nyt hajonnut omille teilleen, ja vaikka näemme edelleen, niin mikään ei ole samanlaista kuin silloin siellä Ekamin luokassa. Nyt olisi tilaa uudelle - mille?

4. Haminassa yövyin kolmessakin paikassa - pisimmän korren veti ehdottomasti Metson tila. Siellä sain viettää rentouttavimmat hetkeni  Terhin hellässä huolenpidossa, muusta perheestä puhumattakaan. Maaseudun rauha oli rikkumaton, ja pimeys läpitunkeva. Joskus sain mennä sisään ikkunasta ja muuta mukavaa muisteltavaa - mutta ehdottomasti paras paikka kodin jälkeen maailmassa! Vilkutuksia sinne!

5. Neuleenvalmistajan neulekisälli - se minusta tuli. Ammattitutkinto. Se tuntui tosi hyvältä kun se varmistui. Vaikkei koko tutkinto ollut ollenkaan tavoitteeni. Tavoitteeni oli paremminkin viettää vapaa-aikaa enemmän rakkaimman harrastukseni parissa - ja oppia kaavoittamaan. Jälkimmäisen onnistumisesta en osaa sanoa.

6. Vuosi Ekamissa Åutin hellässä opissa sai aikaiseksi sen, etten enää tee juuri mitään suoraan ohjeesta. Katselen malleja, repäisen lehdistä kuvia, keräilen niitä, tutkin Ravelryä ja blogeja - ja voila - sieltä se jostakin sitten putkahtaa ulos se oma malli. Itselleni sen kaavoitan ja teen - vaihtelevalla menestyksellä.

7. Mitä muuta? Teen aina tilkun, kastelen sen ja mittaan vasta sen kuivuttua tiheydet. Sen mukaan lasken tarvittavien silmukoiden ja kerrosten määrän. Tilkkuni ovat edelleen aika pieniä siihen nähden mitä niiden pitäisi olla, mutta nykyisin sentään teen sellaisen!

8. Olenko nyt onnellisempi? Ainakin vuosi muutti minun tapaani tehdä juttuja. Olen itsenäisempi neuleiden suhteen, kokeilen juttuja. Lankaa pitää aina ostaa enemmän kuin kuvittelee sitä menevän, koska kokeiluihin menee lankaa. Olen tehnyt omia malleja, lisää on tulossa. Mikä ettei. Ja yksi asia mikä muuttui: minun olkapääni tulehtui ja olen kärsinyt jo yli puoli vuotta kivuista ja säryistä. Ne unohdan.