Täällä mää taas olen, Cara meinaan. Oon kuullut, että kaikki ovat kaupungissa vappuna, siis kaikki paitsi mää. No mää otin ihan rauhallisesti nuo aamutoinet, ne kun oli ihan tavalliset lehdenhakureissuineen ja kaikki. Mitäs mää sitte muuta kuin levytin tuossa lattialla. Piiku neuloi taas jotakin, meill oli kaikki niin tavallista ja seesteistä.
Tämäkin näytti vielä ihan viattomalta, mutta sitten mä valpastuin...
Mitä ihmettä nyt tapahtuu??
Ja tää nyt oli jo ihan ennenkuulumatonta: mennä nyt kylppärin lattialle halailemaan mua - siis aikooko ne luopua munsta vai mitä???
Kunnes mää sitte äkkäsin! Ne ei enää aiokaan kutsua kasvattaja-äitiä tänne mua kynimään, vaan ne aikoo tehdä sen itte! Huhhuh. Olisivat voineet kertoa etukäteen, niin olisin varannut rauhottavaa huuleen.
Tässä kohtaa mä jo melkein luulen selviäväni tästä hengissä....
Nyt näyttää jo ilmeiseltä, että hengissä selvittiin - vaikka kauheasti alkoikin väsyttää.
Oli parasta mennä piiloon omaan häkkiin, ettei ne yllätä enää uudestaan. Piiku on selvästi pahoillaan aiheutetusta vaivasta, mutta on aika tyytyväinen tulokseen - ensikertalaiseksi. Mää en voi olla tyytyväinen siihen, että joku ensikertalainen mua kynii! Täällä palvelu on tosi huonoa tänään - ei tietoakaan tippaleivistä, simasta tai muista herkuista.
Hiukan ne sai anteeksi kun veivät munt kävelylle ja ottivat mukaan mun lelunkin. Ja kun tultiin sisälle, sain jopa luun. Se maistui kyllä makoisalta. Ja oikeastaan nyt on aika kiva olla, kun ei ole niin kuuma - mutta en myönnä tätä noille. Kieriköön syyllisyydentunnoissaan!
Hauskaa kevättä kaikille - mää viiletän taas näin alastomana!
6 kommenttia:
Cara, me otetaan ihan täysistä mopsin sydämistämme osaa sun koettelemukseen. Me tiedetään, ettei ollut ihan reilua eikä kivaa, mutta eiks vaan, ettei se niin kamalaakaan ollut. Meillähän putsataan ja rasvataan nenävekkejä ja leikataan kynsiä ja kaivellaan korvia ym. mukavaa säännöllisesti ja kuitenkin nämä toimenpiteet alkaa yllättäin ja (meidän) pyytämättä. No, myönnettävä on, että äippä on antelias namien suhteen toimenpiteiden päätteeksi.
Onhan sulla nyt kevyempi olo, kun/jos kevät ja lämmin koittaa, eikä muut kerityt ainakaan ilku sun villoja.
Mirkku täyttää tänään 2 vuotta ja on olevinaan niin isoa flikkaa.Odotellaan tässä herkkujen tarjoilua.
Kivaa koiranelämää sulle, Cara!
Voi Cara mitä oletkaan joutunut kestämään! Mutta itseasiassa lopputulos näyttää aika mukavalta ja vilpoisalta. Minäkin luovutan karvaa, mutta en sentään kerralla kaikkea. Jätän emännän kiusaksi aina jälkeeni pienen karvakasan ja niitä onkin aina sitten ympäriinsä, siihen asti kunnes joku ottaa sydämestäni inhoamani imurin esille. On se emäntä uhannu minutkin keriä joku kevät, mutta... taitanee jäädä uhkailun tasolle, kun sitä ei vieläkään ole yhtenäkään keväänä tapahtunut. :P
Oisihan se kyllä vilpoisampaa kesällä karvattomana juosta, mutta taitaa naapurin Inkku mulle sitte nauraa. Ja pääsen mä kesäaikaa melkein jokapäivä uimaan.
Kyllä sää saat ne karvat viel kasvatettuu takas!
Terveisin aussie RITA
Mukava juttu ja tosiasiaa.
Hei Guru, Mirkku ja Rita! Kiitos kommenteista. Mä olen hiukka hukassa vielä tänään, kun tunnen oloni niin alastomaksi. Piikun sylissä tuossa istuksin ja kahden tyynyn päällä sohvalla makoilin - kun vilutti ja kaikki muu tuntui niin kovalta.
Mutta tästäkin selvitään taas.
Voi Guru ja Mirkku, ei kyllä kuulosta ihan reilulta tuo teidänkään huoltonne!! Mutta namipalat kuulostavat hyviltä.
Rita - ajattele, mä olen vesikoira, eikä mua ole tuohon järveen vielä saatu vapaaehtoisesti. Tai no talvella siellä oli kiva hypellä, kun nuo hiihtivät. Mutta että uimaan... Katsotaan ensi kesänä. Veneilystä toisaalta tykkään....
terv. Cara
Voi Cara-parkaa mitä oletkaan joutunut kestämään! Ei oo varmaan kivaa noin melkein alastomana kulkea... Minua harjataan välillä ja se on aluks kivaa mut masun alta en anna harjata. Mulla on pari takkua ja ne pitäis leikata pois. Eilen ottivat jo sakset esiin mut mä purin ja kiemurtelin ja raavin ja lopulta pääsin ksrkuun. Sain silti ahventa iltapalaksi:-)
Hienosti trimmattu Piiku, kaunista jälkeä!! Ihan kun olisit ajellut jo aiemminkin, tuonkin sulle pari omaa perroa ajeltavaksi jos oma kone ottaa loparit.. Terkkuja Caralle, tänään on päässyt karvoistaan myös Ebban pojat Mauno ja Petro. Trimmauskone on surissut myös täällä kasvattiäidin kotona, ei sitten kesällä paina paksu turkki...Haleja Caralle, olet ihana!
Lähetä kommentti